id
stringlengths
1
7
url
stringlengths
31
375
title
stringlengths
1
208
text
stringlengths
39
229k
perplexity_kenlm
int64
9
40.8M
label_identity_attack
float64
0
0.55
label_insult
float64
0
0.99
label_obscene
float64
0
1
label_severe_toxicity
float64
0
0.27
label_threat
float64
0
1
label_toxicity
float64
0
1
1774488
https://fi.wikipedia.org/wiki/Berndt%20von%20Schinkel
Berndt von Schinkel
Berndt (Bengt) von Schinkel (1794–1882) oli ruotsalainen historiallisten asiakirjojen kerääjä. Hän tuli 1823 kuningas Kaarle XIV Juhanan ordonanssiupseeriksi. Hänen tehtävänsä oli kirjata otteita kuninkaallisen kabinetin ja kuninkaan yksityisestä kirjekokoelmasta samalla kun hänellä oli tilaisuus kirjoittaa muistiin kuninkaan ja muiden ajan tapauksiin osallistuneiden henkilöiden suullisia tiedonantoja. Schinkelin kokoelmat julkaistiin sittemmin nimellä ''Minnen ur Sveriges nyare historia, samlade af Berndt von Schinkel" (1852–1883). Ne ovat tärkeä Ruotsin uudemman historian lähde. Lähteet Aiheesta muualla Ruotsalaiset virkamiehet Ruotsalaiset sotilaat Vuonna 1794 syntyneet Vuonna 1882 kuolleet
42,587
0.000211
0.000492
0.000751
0.000138
0.000271
0.002533
1774491
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ordonanssi
Ordonanssi
Ordonanssiupseeri (< ordonanssi = käsky, määräys < , < =’määrätä’), tarkoittaa ylemmän päällikön luokse tai johonkin virastoon asetettua sotilashenkilöä, jonka on näiden käskystä suoritettava virkatehtäviä. Lähteet Virkanimikkeet
384,888
0.000201
0.000473
0.000759
0.000127
0.000275
0.002777
1774505
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun%20vapaaseurakunta
Oulun vapaaseurakunta
Oulun vapaaseurakunta on vuonna 1926 rekisteröity vapaaseurakunta. Seurakunnan pastori on Risto Wotschke. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Oulun keskustassa Kirkkokadulla. Seurakunta kuuluu Suomen Vapaakirkkoon. Vapaakirkollisuus tuli Ouluun vuonna 1877 kahden ruotsalaissaarnaajan mukana. Heidän toiminnasta syntyi voimakas herätys. Heränneiden joukossa oli muun muassa teologian ylioppilas Hjalmar Braxén, josta tuli myöhemmin Oulun seudulla vaikuttanut saarnaaja. Seurakunta on rekisteröity vuonna 1926. Vuonna 1892 seurakunta osti Allianssitalon, joka toimi saarnahuoneena vuoteen 1944 saakka. Samalle paikalle valmistui vuonna 1951 vapaakirkko. Seurakunnan esimiehinä ovat toimineet mm. Mauno Keränen ja Simo Åkerlund. Lähteet Oulun seurakunnat Suomen vapaaseurakunnat
13,012
0.000208
0.000484
0.000751
0.000133
0.000275
0.00264
1774507
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun%20metodistiseurakunta
Oulun metodistiseurakunta
Oulun metodistiseurakunta on vuonna 1907 perustettu metodistiseurakunta. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Oulun Tuirassa. Seurakunta kuuluu Suomen Metodistikirkkoon. Metodismi tuli Ouluun ruotsalaisen Karl Johan Lindborgin pitäessä kokouksia vuonna 1885. Myöhemmin Ouluun asetettiin kaksi vakinaista työntekijää. Vuonna 1905 Viipurin konferenssissa Ouluun määrättiin vakinanen saarnaaja. Seurakunta perustettiin vuonna 1907 ja se sai oman rukoushuoneen 1909. Seurakunnan pastoreina ovat toimineet muun muassa Matti Pitkänen, Kusti Laitinen, Johan Salminen, Pentti Järvinen, Mauno Virtanen ja Isto Vehkamäki. Lähteet Oulun seurakunnat Suomen metodistiseurakunnat Tuira
22,365
0.000204
0.000479
0.000759
0.000128
0.000278
0.002777
1774515
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4lvikalju
Pälvikalju
Pälvikalju eli alopecia areata (ICD-10 L63) on autoimmuunisairaus, joka voi aiheuttaa äkillistä karvan lähtöä vain yhdellä kehon alueella (alopecia areata monolocularis) tai joka puolella kehoa (alopecia areata universalis). Alopecia areatan laukaiseva tekijä on tuntematon. Usein tila korjaantuu itsestään korkeintaan useammassa vuodessa, mutta se voi myös levitä kattamaan lähes koko päälaen (alopecia totalis, L63.0) tai koko kehon (alopecia universalis, L63.1) ja olla elinikäinen. Useimmiten vaaleat ja hennot ihokarvat eivät lähde taudissa. Edellä mainittujen lisäksi useita muita alopecia areatan muotoja tunnetaan. Joitakin näistä ovat alopecia areata focalis – karvat irtoavat useammasta kohtaa kehoa aiheuttaen useita kaljuja laikkuja, toisin kuin monocularis-muodossa, jossa laikkuja on vain yksi. alopecia maligna – tällä tarkoitetaan yleisesti eri alopecian muotoja, joissa hiustenlähtö on pitkäaikaista, eivätkä hoidot tehoa näihin alopecian muotoihin. ophiasis tai areata marginata – hiuksia lähtee päästä siten, että muodostuu koko päätä ympäröivä käärmemäinen kalju kuvio. alopecia areata diffusa tai alopecia areata reticularis – hiuksia lähtee päästä hajanaisesti, jolloin ei muodostu selkeää kaljua laikkua tai laikkuja. sisaipho – hiuksia lähtee kaikkialta päästä paitsi päänahan reunoilta. Marie Antoinette oireyhtymä tai canities subita – värilliset hiukset lähtevät päästä hajanaisesti ja äkkinäisesti. Harmaat hiukset kuitenkin jäävät päähän helpommin kuin värilliset. Pälvikalju on todennäköisesti osittain perinnöllinen ja monta siihen liittyvää geeniä tunnetaan. Tautia esiintyy noin 2 % ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa. Miehillä tauti on hieman yleisempi. Useimmille se tulee ennen kuin he ovat 40-vuotiaita, tyypillisesti 25–36-vuotiaina. Mitä varhaisemmalla iällä oireita alkaa ilmentyä, sitä voimakkaampi tauti yleensä on ja etenee todennäköisemmin koko kehon alopecia universalis-muotoon. Voimakkaaseen pälvikaljuun voi liittyä kynsien taipumista pienelle kuopalle (koilonychia), päälipinnan karheentumista, rakenteen heikentymistä ja poikittaisia viiruja (trachyonychia). Tautia potevilla voi olla muita autoimmuunisairauksia yhtäaikaissairauksina kuten psoriasis, systeeminen lupus erythematosus, vitiligo, nivelreuma ja kilpirauhasen häiriöt (liika- tai vajaatoiminta). Hoito Lievään ja paikalliseen alopecia areatan hoitoon voidaan käyttää kortikosteroideja kuten klobetasolia, joita annetaan voiteena, vaahtona tai shampoona. Kortikosteroidit voivat nopeuttaa karvojen takaisin kasvua, mutta hoito saatetaan lopettaa, jos se ei tehoa puolessa vuodessa. Kortikosteroideja kuten hydrokortisoni asetaattia tai triamsinoloni asetonidia voidaan myös antaa pistoksina kaljujen kohtien ihon alempiin kerroksiin, eli ei ihon alle vaan sen sisälle. Laikuittain esiintyvään alopecia areataan pistokset ovat todennäköisesti tehokkain hoito. Pistoksia vaaditaan kuitenkin useita ja yleinen pistosten sivuvaikutus on ihon paikallinen oheneminen, joka kuitenkin hoidon lakattua palaa normaaliksi parissa kuukaudessa. Pistoksia annetaan 4–6 viikon välein. Immunoterapia, jossa kalju alue altistetaan siihen levitetylle difenyylisyklopropenonin (DPCP) liuokselle 2–3 kertaa viikossa, on tutkittu tehoavan joissakin tapauksissa. Immuunijärjestelmää lamaavana aineena toimivaa metotreksaattia on tutkittu mahdollisena hoitona. Sillä voi kuitenkin olla merkittäviä haittavaikutuksia: muun muassa ripuli ja vatsakipu. Minoksidiilin tehosta tautia vastaan ei ole varmuutta. Lähteet Autoimmuunisairaudet
71,263
0.000206
0.000479
0.000751
0.000132
0.000275
0.00267
1774518
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten%20Kansojen%20liiga
Naisten Kansojen liiga
Kansojen liiga (engl. UEFA Women's Nations League) on jalkapallon naisten maajoukkueturnaus, jota hallinnoi Euroopan jalkapalloliitto UEFA. Liigan ensimmäinen kausi järjestettiin kaudella 2023-2024. Kansojen liiga korvasi kansainväliset ystävyysottelut. Naisten Kansojen liigassa maat on jaettu rankingsijoitusten perusteella A-, B- ja C-liigaan, joista A- ja B-liigoissa on 16 maata ja C-liigassa 19 maata. Liigojen välillä nousu sekä putoaminen on mahdollista. Lopputurnauksessa selviää Kansojen liigan voittaja. Liiga toimii myös osana naisten UEFA:n mestaruuden, FIFA:n naisten MM-kilpailuiden ja naisten olympiaturnauksen karsintaprosessina kaudesta riippuen. Olympialaisiin karsittaessa lopputurnauksen kolme parasta joukkuetta selviytyvät olympialaisiin (tai kaksi riippuen olympialaisten järjestämismaasta). Uusi järjestelmä on suunniteltu luomaan enemmän kilpailullisia otteluita, joissa joukkueet pääsevät kohtaamaan muita saman vahvuisia joukkueita, ja samalla lisäämään urheilullista ja kaupallista kiinnostusta naisten maajoukkuejalkapalloa kohtaan. Kilpailujaksojen on tarkoituksena edistää naisten maajoukkueiden pitkän aikavälin kehitystä. Formaatti Kilpailu alkaa liigavaiheella, jossa maajoukkueet on jaettu kolmeen liigaan (A, B ja C). A- ja B-liigoissa joukkueita on 16 jaettuna neljän joukkueen lohkoihin ja C-liigassa joukkueet on jaettu 3-4 joukkueen lohkoihin. Jokaisen lohkon joukkueet pelaavat toisiaan vastaan koti- ja vierasottelun täyskierrosturnauksena. A-liigan neljä lohkovoittajaa etenevät osallistuvien joukkueiden järjestämiin Kansojen liigan finaaleihin, joissa on yhdenkierroksen välierät, pronssiottelu ja finaali. Lisäksi kilpailuun sisältyy liigojen välinen nousu ja putoaminen, jotka tulevat voimaan seuraavassa turnauksessa. B- ja C-liigojen lohkovoittajat nousevat automaattisesti ja A- ja B-liigojen lohkojen neljänneksi sijoittuneet sekä B-liigan heikoiten kolmanneksi sijoittunut joukkue pudotetaan. Nosto- ja putoamisottelut pelataan myös koti-vierasotteluina samanaikaisesti Kansojen liigan finaaleiden kanssa, jolloin voittajat pääsevät korkeampaan liigaan ja häviäjät tippuvat alempaan liigaan. Liigan A kolmanneksi sijoittuneet joukkueet kohtaavat B-liigan kakkosten kanssa, kun taas kolme parhaiten sijoittunutta B-liigan kolmanneksi sijoittuvaa joukkuetta kohtaavat kolme parhaiten sijoittuneen C-liigan kakkossijaa. Korkeamman liigan joukkue isännöi toisen osaottelun. Lähteet UEFAn kilpailut
11,574
0.000207
0.000483
0.000755
0.000132
0.000275
0.002686
1774519
https://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri%20Hartikainen
Santeri Hartikainen
Santeri Hartikainen (s. 5. tammikuuta 1999 Helsinki) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Mestis-joukkue Kiekko-Vantaassa. Hän toimii joukkueen varakapteenina. Hartikainen on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta hän osaa pelata myös laidassa. Hartikainen laukoo oikealta. Ura Seuraura Hartikainen on Helsingin IFK:n kasvatti. Hän toimi kaudella 2014–2015 seuran C-nuorten varakapteenina. Hartikainen oli C-nuorten SM-sarjan pudotuspeleissä joukkueen paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 5+1=6. Hän pelasi osan kaudestaan myös HIFK:n B-nuorissa, jossa Hartikainen voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudeksi 2015–2016 Hartikainen siirtyi vain 16-vuotiaana Yhdysvaltoihin ja Groton Schoolin high school-joukkueeseen. Hän oli tehoilla 8+24=32 joukkueen paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Michael Brownin jälkeen. Kaudella 2016–2017 Hartikainen oli Groton Schoolin paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 21+18=39. Kaudeksi 2017–2018 hän siirtyi Northwood Schoolin joukkueeseen. Corpus Christi IceRays varasi Hartikaisen 275. pelaajana NAHL:n varaustilaisuudessa 2018. Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2018–2019. Hartikainen oli tehoilla 24+29=53 IceRaysin paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Blake Bennettin jälkeen. Hänet valittiin kauden päätteeksi liigan tulokkaiden toiseen tähdistökentälliseen ja eteläisen divisioonan tulokkaiden tähdistökentälliseen. Hartikainen siirtyi kaudeksi 2019–2020 Robert Morris Universityn yliopistojoukkueeseen. Myös joukkueen valmennustiimiin liittyi hänelle Corpus Christi IceRaysin NAHL-joukkueesta tuttu Ryan Cruthers. Kaudeksi 2021–2022 Hartikainen vaihtoi American International Collegen joukkueeseen. Hän voitti siellä sekä Atlantic Hockeyn mestaruuden että runkosarjan mestaruuden. Kaudeksi 2022–2023 Hartikainen siirtyi edelleen Long Islandin yliopistojoukkueeseen. Kaudeksi 2023–2024 Hartikainen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Mestis-joukkue Kiekko-Vantaaseen. Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi. Kiekko-Vantaa lainasi Hartikaisen kasvattajaseuransa HIFK:n SM-liigajoukkueeseen alustavasti yhden ottelun mittaisella sopimuksella 12. lokakuuta 2023 pelattuun otteluun Oulun Kärppiä vastaan, kun joukkueen vahvuudesta oli sivussa neljä keskushyökkääjää. Hänet merkittiin liigadebyytissään HIFK:n nelossentteriksi laidoilleen Micke-Max Åsten ja Leevi Teissala. Hartikainen sai ottelussa jääaikaa 9.55 minuuttia. Hän pelasi HIFK:ssa alkukauden aikana kaksi ottelua. Maajoukkueura Hartikainen pelasi alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2016. Hän pelasi myös World U-17 Hockey Challengessa vuonna 2015. Yhteensä Hartikainen on pelannut 20 poikien maaottelua. Tilastot Lähteet Viitteet Suomalaiset jääkiekkoilijat Kiekko-Vantaan pelaajat Vuonna 1999 syntyneet Elävät henkilöt
1,326
0.000178
0.00046
0.000877
0.000102
0.000252
0.004242
1774527
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sonja%20Lehto
Sonja Lehto
Sonja Lehto (os. Streng, 6. tammikuuta 1950 Sysmä – 13. heinäkuuta 2022 Helsinki) oli naivistimaalari ja puutarhatyöntekijä. Lehto elätti itsensä puutarha-alan työllä mutta opiskeli Oriveden Opistolla. Taiteen ohella hänelle tärkeintä olivat lapset, lapsenlapset ja sijaisperheenä toimiminen. Lehto oli muusikko Pekka Strengin nuorempi sisarus. Perhe asui Myrskylässä Kartanonmäellä luonnonhelmassa ja lapset kasvoivat vapaasti metsissä ja pelloilla leikkien. Lukeminen, taiteet ja piirtäminen olivat heille luontainen olemisen tapa. Strengin perheessä oli kuusi lasta. Lehdon tekemässä Pekka Strengin Kesämaa-albumin kannessa on Fransiskus Assisilainen eläinten ympäröimänä. Lähteet Aiheesta muualla Sonja Lehdon teoksia Suomalaiset taidemaalarit Naivistit Vuonna 1950 syntyneet Vuonna 2022 kuolleet
49,538
0.000204
0.000477
0.000751
0.00013
0.000277
0.002716
1774528
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heini%20Heikkil%C3%A4
Heini Heikkilä
Heini Anniina Heikkilä (s. 1978 Lahti) on suomalainen taiteilija, elokuvakäsikirjoittaja, taiteentutkija ja kuratoija. Hän on opiskellut luovaa kirjoittamista ja kirjallisuudentutkimusta Helsingin yliopistossa ja elokuvakäsikirjoittamista, nykytaidetta, visuaalista kulttuuria ja kuratointia Aalto-yliopistossa. Helsingissä työskentelevä Heini Heikkilä on syntynyt Lahdessa ja viettänyt lapsuutensa Sonkajärvellä. Heini Heikkilä on taidejulkaisu Totuuden (ent. Suomen musiikkiblogi) luoja ja ylläpitäjä. Hän on työskennellyt myös opettajana, erityisopettajana, lasten- ja nuortenjärjestössä, virtuaaliteosten kehittämisen sekä ITE-taiteen parissa. Hän on Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Ry:en ja Käsikirjoittajien Killan jäsen. Heini Heikkilä on käsikirjoittanut Jari Sarasvuosta kertovan Valmentaja -elokuvan (2018) Tuukka ja Olga Temosen tilaamana ja editoimana työnä. Eri medioita hyödyntävä ja näköä ja katsomista kriittisesti tarkasteleva Silmäterä -installaatio (2023) oli esillä Vapaakaupungin Olohuoneessa Helsingin Kalasatamassa kesäkuussa 2023 osana Aalto Yliopiston Art + Media Studiota. Lähteet Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat Suomalaiset kriitikot Suomalaiset taide-elämän vaikuttajat Vuonna 1978 syntyneet Elävät henkilöt
19,790
0.000201
0.000473
0.000755
0.000127
0.000277
0.002792
1774529
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesoch%C3%B3ri%20%28K%C3%A1rpathos%29
Mesochóri (Kárpathos)
Mesochóri (; transl. myös Mesohóri) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Kárpathoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 225 (vuonna 2011). Mesochórin kylä sijaitsee Kárpathoksen keskiosan länsirannikolla noin 29 kilometriä pohjoisluoteeseen saaren keskuksesta Kárpathoksen kaupungista eli Pigádiasta. Kylän pääkirkko on omistettu Neitsyt Maria (Panagía) Vrysianílle. Muita kirkkoja ovat muun muassa Pyhän Johanneksen (Ágios Ioánnis), Pyhän Irenen (Agía Eiríni) ja Pyhän Kolminaisuuden (Agía Triáda) kirkot. Mesochóri muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Μεσοχωρίου, Topikí Koinótita Mesochoríou), johon kuuluvat varsinaisen Mesochórin kylän lisäksi kylät Káto Lefkós ja Lefkós sekä saaret Nisí ja Sókastro. Koko yhdyskunnan väkiluku on 371. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Kárpathos
12,169
0.000212
0.000492
0.000751
0.000138
0.000271
0.002518
1774533
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%93thos
Óthos
Óthos () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Kárpathoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 265 (vuonna 2011). Óthoksen kylä sijaitsee Kárpathoksen eteläisissä keskiosissa noin 12 kilometriä luoteeseen saaren keskuksesta Kárpathoksen kaupungista eli Pigádiasta. Se on rakennettu vuoristoon noin 520 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna, ja se on saaren korkeimmalla sijaitseva asutus. Kylän pääelinkeino on maanviljely. Óthoksen pääkirkko on omistettu Vapahtajan kirkastumiselle (Metamórfosi tou Sotíros). Kylässä on kansatieteellinen museo. Óthos muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Όθους, Topikí Koinótita Óthous), johon kuuluvat varsinaisen Óthoksen kylän lisäksi kylät Kállenes ja Stes. Koko yhdyskunnan väkiluku on 281. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Kárpathos
4,255
0.000206
0.000484
0.000759
0.000132
0.000271
0.00267
1774535
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyl%C3%A9s
Pylés
Pylés (; transl. myös Pilés) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Kárpathoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 216 (vuonna 2011). Pylésin kylä sijaitsee Kárpathoksen eteläisissä sisäosissa noin 17 kilometriä länsiluoteeseen saaren keskuksesta Kárpathoksen kaupungista eli Pigádiasta ja noin 3,5 kilometriä lounaaseen Óthoksesta. Se muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Πυλών, Topikí Koinótita Pylón). Pylés on syntynyt 1600-luvulla, kun asukkaita siirtyi rannikolta saaren sisäosiin merirosvojen vuoksi. Kylän pääelinkeino on maanviljely. Sen nähtävyyksiin lukeutuu pieni maatalousmuseo. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Kárpathos
6,023
0.000207
0.000483
0.000755
0.00013
0.000278
0.002716
1774537
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sp%C3%B3a
Spóa
Spóa () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Kárpathoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 162 (vuonna 2011). Spóan kylä sijaitsee Kárpathoksen keskisissä sisäosissa noin 24 kilometriä pohjoisluoteeseen saaren keskuksesta Kárpathoksen kaupungista eli Pigádiasta. Sen pääelinkeino on maanviljely. Spóa muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Σπόων, Topikí Koinótita Spóon), johon kuuluu varsinaisen Spóan kylän lisäksi saaren itärannikolla sijaitseva Ágios Nikólaoksen kalastajakylä, joka toimii Spóan satamana. Koko yhdyskunnan väkiluku on 169. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Kárpathos
7,538
0.000207
0.000483
0.000755
0.000133
0.000273
0.00264
1774539
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vol%C3%A1da
Voláda
Voláda () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Kárpathoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 251 (vuonna 2011). Voládan kylä sijaitsee Kárpathoksen eteläisissä keskiosissa noin 10 kilometriä luoteeseen saaren keskuksesta Kárpathoksen kaupungista eli Pigádiasta. Kylän lähellä sijaitsee Kárpathoksen korkein huippu Lástos eli Kalí Límni (). Voláda muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Βωλάδας, Topikí Koinótita Voládas), johon kuuluu varsinaisen Voládan kylän lisäksi Lástoksen kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 264. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Kárpathos
7,957
0.000209
0.000486
0.000751
0.000134
0.000275
0.002594
1774541
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riku%20Selander
Riku Selander
Riku Selander (s. 22. marraskuuta 1994) on suomalainen jalkapalloilija, joka edustaa Veikkausliigassa pelaavaa AC Oulua. Pelipaikaltaan Selander on puolustaja tai keskikenttämies. Lähteet Suomalaiset jalkapalloilijat Vuonna 1996 syntyneet Elävät henkilöt
2,179
0.000211
0.000488
0.000748
0.000135
0.000277
0.002594
1774542
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander%20Forsstr%C3%B6m
Alexander Forsström
Alexander Forsström (s. 23. syyskuuta 2000) on suomalainen jalkapalloilija, joka edustaa Veikkausliigassa pelaavaa AC Oulua. Pelipaikaltaan Forsström on puolustaja. Lähteet Suomalaiset jalkapalloilijat Vuonna 2000 syntyneet Elävät henkilöt
1,736
0.000205
0.000473
0.000751
0.000128
0.000277
0.002792
1774547
https://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas%20Galimberti
Thomas Galimberti
Thomas Galimberti (s. 12. marraskuuta 2003 Bolzano, Italia) on italialainen jääkiekkohyökkääjä, joka pelaa Mestis-joukkue Kokkolan Hermeksessä. Ura Seuraura Galimberti on HC Eppan/Appianon kasvatti. Hän voitti kaudella 2018–2019 koko Italian U17-sarjan piste- ja syöttöpörssin tehoilla 28+32=60. Kaudella 2019–2020 Galimberti kuului sekä Eppan/Appianon U19- että U17-joukkueen kapteenistoon. Hän debytoi myös miesten peleissä, kun Galimberti pelasi vain 16-vuotiaana Italian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla IHL:ssä 19 runkosarjaottelua tehopistein 1+3=4 ja kolme playoff-ottelua tehden yhden syöttöpisteen. Kaudella 2020–2021 hän oli tehoilla 9+8=17 Eppan/Appianon paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Robert Dowdin jälkeen. Pudotuspeleissä Galimberti oli tehoilla 3+1=4 joukkueen paras maalintekijä ja hän jakoi sisäisen pistepörssin voiton Dowdin ja Markus Mairin kanssa. Kaudeksi 2021–2022 Galimberti siirtyi Suomeen ja Pelicansin U20-joukkueeseen. Hän pelasi kauden aikana myös kaksi ottelua lainalla Mestis-joukkue Heinolan Peliitoissa helmikuussa 2022. Galimberti siirtyi kaudeksi 2022–2023 vuoden mittaisella sopimuksella Mestis-joukkue Kokkolan Hermekseen. Maajoukkueura Galimberti edusti Italiaa MM-kilpailuissa vuonna 2021. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä vain 17-vuotiaana turnausta edeltäneessä harjoitusottelussa 1. toukokuuta 2021 Aostassa Ranskaa vastaan. Galimberti pelasi ensimmäisen maailmanmestaruuskilpailujen ottelunsa turnauksen avausottelussa 21. toukokuuta 2021 Latvian Riiassa Saksaa vastaan, jolloin hänestä tuli modernin ajan maailmanmestaruuskilpailujen historian nuorin pelaaja. Galimbertin ennätyksen rikkoivat kuitenkin vain muutamaa tuntia myöhemmin Slovakian Juraj Slafkovský ja Šimon Nemec. Yhteensä hän on pelannut kuusi A-maaottelua ilman tehopisteitä. Galimberti pelasi myös alle 20-vuotiaiden IIB-divisioonan MM-kilpailuissa vuonna 2022, jolloin hän voitti kultaa ja oli nostamassa Italiaa IB-divisioonaan. Galimberti voitti joukkueen sisäisen piste- ja maalipörssin tehoilla 4+2=6. Hän pelasi myös IB-divisioonan MM-kilpailuissa vuonna 2023, jolloin Galimberti toimi Italian varakapteenina ja voitti pronssia. Muuta Galimbertin pikkuveli Gabriel pelaa puolustaja HC Eppan/Appianon U19-joukkueessa. Tilastot Lähteet Viitteet Italialaiset jääkiekkoilijat Kokkolan Hermeksen pelaajat Vuonna 2003 syntyneet Elävät henkilöt
2,472
0.000181
0.000463
0.000854
0.000106
0.000248
0.003937
1774565
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olympiakyl%C3%A4%20%28t%C3%A4smennyssivu%29
Olympiakylä (täsmennyssivu)
Olympiakylä voi tarkoittaa seuraavia: olympiakylä, olympialaisiin osallistuvia urheilijoita varten rakennettu asuntoalue, esimerkiksi: Olympiakylä Helsingin Käpylässä Kisakylä Helsingin Käpylässä Muita Olympiakylä-nimisiä asuntoalueita: Olympiakylä, asuinalue Muuramessa Olympiakylä, asuinalue Kangasniemellä.
233,255
0.000212
0.000492
0.000748
0.000137
0.000275
0.002533
1774569
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jabalian%20pakolaisleiri
Jabalian pakolaisleiri
Jabalian pakolaisleiri () on pakolaisleiri Gazan kaistalla. Jabalia on kaistan pakolaisleireistä asukasmäärältään suurin. Vuonna 2023 leirillä asui 116 011 rekisteröityä pakolaista. Maantiede Jabalian pakolaisleiri sijaitsee Gazan kaistalla Gazan kaupungin pohjoispuolella Jabalian kaupungin vieressä. Leirin pinta-ala on 1,4 km². Historia Jabalian pakolaisleiri perustettiin Israelin itsenäisyyssodan jälkeen vuonna 1948. Leirin asukkaiden perustarpeisiin vastasivat ensin kveekarit. Myöhemmin vastuu siirtyi Yhdistyneiden kansakuntien UNRWA:lle. Pakolaiset asuivat ensin UNRWA:n toimittamissa teltoissa. Ensimmäiset vakinaiset asunnot rakennettiin vuonna 1952. Leirin asukasluvun kasvatessa toteutettiin useita uusia rakennushankkeita vuosien 1967 ja 1993 välillä. Toisaalta paikallisia jouduttiin myös siirtäämään muihin kaupunkeihin tienrakennushankkeiden takia. Vuoden 2006 sodalla oli huomattava vaikutus leirillä. Rajanylityspaikat Israeliin suljettiin tai niiden toimintaa rajoitettiin. Jabalian leiri oli Gazan pakolaisleireistä lähimpänä Erezin rajanylityspaikkaa, jonka kautta monet paikalliset kävivät töissä Israelissa. Rakennusmateriaalien tuontiin liittyvät rajoitukset lopettivat rakennushankkeet. Israel on tehnyt ilmaiskuja leiriin lokakuusssa 2023 alkaneen konfliktin yhteydessä. Väestö Vuonna 2023 leirillä asui 116 011 UNRWA:n rekisteröimää pakolaista, mikä teki Jabalian leiristä kaistan väkirikkaimman. Leirillä voi asua myös henkilöitä, joilla ei ole virallista pakolaisasemaa. Vuonna 1949 vastaava lukema oli 35 000. Lähteet Gazan kaista Palestiinan kaupungit Pakolaisleirit
25,872
0.000208
0.000484
0.000751
0.000136
0.000269
0.002548
1774570
https://fi.wikipedia.org/wiki/F%C3%A9d%C3%A9ration%20fran%C3%A7aise%20du%20sport%20automobile
Fédération française du sport automobile
Fédération Française du Sport Automobile (FFSA) on Ranskan autourheiluliitto. Liitto järjestää muun muassa FFSA GT Championship -sarjaa ja Ranskan Formula 4 -sarjaa, sekä nuorten kuljettajien kehitysohjelmaa nimellä FFSA Academy. FFSA perustettiin vuonna 1952 hallinnoimaan autourheilua, jota aiemmin teki vuonna 1895 perustettu Automobile Club de France. Lähteet Aiheesta muualla Viralliset verkkosivut FFSA Academy Autourheilujärjestöt Ranskalaiset järjestöt
28,792
0.000211
0.000492
0.000748
0.000138
0.000271
0.002518
1774586
https://fi.wikipedia.org/wiki/Chemo
Chemo
Chemo on DC Comicsin sarjakuvissa esiintyvä superroisto. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran sarjakuvien hopeakaudella Showcase #39 lehden tarinassa "The Deathless Doom" heinä/elokuussa 1962 ja hänet loivat Robert Kanigher, Ross Andru ja Mike Esposito. Chemo on ollut pääosin Metal Men robottisankarien vihollinen, mutta hän on toiminut myös Teräsmiehen vastustajana ja Suicide Squadin jäsenenä. Taustaa Chemo oli alun perin tutkija Ramsey Nortonin omistama kemiallisia sivutuotteita ja epäonnistuneita kokeita sisältävä muovinen astia, joka muuttui eläväksi hänen lisättyä astiaan viimeisimmän epäonnistuneen kasvukaavan jäännökset, joka muutti astian 25 jalkaa korkeaksi ihmisen muotoiseksi olennoksi, joka otti itselleen nimen Chemo. Tapettuaan Nortonin Chemo jatkaa riehumistaan, kunnes Tohtori Will Magnuksen robottitiimi, Metallimiehet (Metal Men) pysäyttävät hänet. Chemo regeneroituu ja palaa useaan otteeseen, mutta Metallimiehet onnistuvat kukistamaan hänet joka kerta. Kerran Metallimiehet liittoutuivat Teräsmiehen kanssa Chemon kukistamiseksi ja myöhemmin Teräsmies kohtasi Chemon yksinään kahdesti voittaen tämän. Crisis of Infinite Earths tarinassa Brainiac ja Lex Luthor käyttivät Chemoa elävänä aseena Maa 4 universumissa. Chemo tuhosi kyseisen universumin New York Cityn ja tappoi Vesitytön vapauttamalla myrkyllisiä kemikaaleja valtamereen. Chemo kukistettiin, kun sankaritar Valentina Vostok alias Negatiivinen nainen (Negative Woman) rikkoi tämän muovikuoren mikä sai Chemon hajaantumaan ja neutraloitumaan. Infinite Crisis tarinan aikana Alexander Luthor Jr.n johtaman Superrikollisten Salaisen Yhteisön inkarnaatio työllistivät Pahuuden Veljeskuntaa (Brotherhood of Evil) pudottamalla Chemon Blüdhavenin kaupunkiin. Samaan aikaan Batman: Under the Hood tarinassa Batman näkee katolta Gotham Cityssä Chemon putoamisen kaupunkiin ja Chemo peittää Blüdhavenin myrkyllisellä jätteellä tappaen satojatuhansia kaupungin ihmisiä. Myöhemmin Teräsmies kukistaa Chemon heittämällä tämän syvälle avaruuteen. Salvation Run tarinassa Chemo noudettiin takaisin avaruudesta ja Jokeri ja Gorilla Grodd käyttivät Chemoa aseena vankilaplaneetalla. Myöhemmin roistoiksi muuttuneet Uudet Jumalat, jotka vierailevat Metropolisissa vangitsevat kolme Chemon moniväristä miniatyyrikopiota. Teräsmies seuraa todellista Chemoa ja huomaa sen olevan LexCorpin projekti. The New 52 sarjakuvissa "Forever Evil" tarinan aikana takauma paljastaa, että Chemo syntyi, kun varas oli heittänyt Will Magnuksen luoman responsometrin prototyypin kemikaalialtaaseen, mikä oli herättänyt altaan henkiin Chemona. Metallimiehet taistelivat Chemoa vastaan suojellakseen paikallista väestöä ja tri Magnusia ja heidän onnistuttua kukistamaan Chemon he ilmeisesti myös tuhoutuivat samalla. Chemolla on hyvin rajallinen älykkyys yhdistettynä valtavaan lujuuteen ja kestävyyteen. Chemo kykenee muuttamaan omaa massaansa, kopioimaan yksilön voimat ja levittää vaarallisia syövyttäviä aineita ja on erittäin radioaktiivinen. Chemo kykeni myös regeneroitumaan rajahdyksen jälkeen. Kerran Chemo vahvistui hetkellisesti tämän yhdistettyä itseensä Teräsmiehen DNA-fragmentteja tämän pudottua altaaseen, joka sisälsi Chemon sisältämiä lepotilassa olevia kemikaaleja, mikä antoi tälle pääsyn Teräsmiehen voimatasolle. Muussa mediassa Animaatiossa Chemoon pohjautuva hahmo esiintyi Justice League animaatiosarjan kaksiosaisessa jaksossa "Metamorphosis", jossa häntä ääninäytteli Dee Bradley Baker. Tämä versio hahmosta syntyi onnettomuudessa, jossa animoituja mutageenejä käytettiin Simon Staggin "Metamorpho" -projektissa ja Staggin mieli ohjasi Chemoa, kun hänen ruumiinsa joutui koomaan samassa onnettomuudessa, jossa Chemo luotiin. Staggin pakkomielle pitää Rex Mason alias Metamorpho loitolla tyttärestään Sapphiresta ajoi Chemoa muistuttavan syntoidin riehumaan Metropolisin halki ja sieppaamaan hänet, mutta Mason voitti hänet Oikeuden Puolustajien avulla saaden olennon katoamaan. Chemo esiintyi Batman: The Brave and the Bold animaatiosarjassa, jossa häntä ääninäyttli Dee Bradley Baker. Chemo esiintyi animaatioelokuvassa Batman Unlimited: Mech vs. Mutants, jossa häntä ääninäytteli Dave B. Mitchell. Chemo esiintyi DC Nation Shorts lyhytanimaatiossa "Metal Men". Chemo esiintyi vuoden 2019 DC Super Hero Girls animaatiosarjan jaksossa "Super Who?", jossa hän syntyi Teräsmiehen ja Terästytön välienselvittelyn aikana, kun heidän kamppailunsa aikana Kara leikkaa vahingossa rautaputkia lämpökatseellaan, ja ne osuvat kytkimeen, joka laukaisee kemikaalivuodon. kemikaalit roiskuvat roskakoriin ja muuttuvat vihreäksi syövyttäväksi hirviöksi, joka alkaa riehua. Myöhemmin Kara kukisti Chemon viemällä tämän avaruuteen ja räjäytti tämän lämpökatseensa avulla. Videopeleissä Chemo esiintyi pelattavana hahmona DC Legends -pelissä. Chemo esiintyi ei-pelattavana hahmona DC Universe Online -pelissä. Lähteet DC-universumin superroistot en:Chemo (character)
107,065
0.000198
0.000465
0.000755
0.000124
0.000277
0.002869
1774587
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jonas%20Fjeld
Jonas Fjeld
Jonas Fjeld (s. 24. syyskuuta 1952 Bodø) on norjalainen laulaja-lauluntekijä. Hän on kotoisin Drammenista ja perusti vuonna 1972 nimeään kantavan bändin. Yhtyeen kolmas albumi Endelig! (Uff ikke nå igjen) vuonna 1976 osoittautui läpimurroksi. Jonas Fjeld Band sai Spellemannprisen-palkinnon vuosina 1985 ja 1986. Yhtye hajosi 1989. Fjeld oli jo aiemmin julkaissut kolme englanninkielistä sooloalbumia. Vuonna 1990 Fjeldiltä ilmestyi albumi Svært nok for meg, johon laulut oli kirjoittanut Ole Paus. Se menestyi hyvin, ja kaksikko on jatkanut yhteistyötään muun muassa artistinimellä To Rustne Herrer. Fjeld on saanut kaksi henkilökohtaista Spellemannpriseniä (1991 ja 1994). Hän on myös tehnyt musiikkia muille artisteille. Lähteet Aiheesta muualla Norjalaiset laulaja-lauluntekijät Norjalaiset kitaristit Vuonna 1952 syntyneet Elävät henkilöt
15,811
0.000199
0.000469
0.000759
0.000123
0.000278
0.002884
1774591
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elias%20Freij
Elias Freij
Elias Freij (1920 Betlehem – 30. maaliskuuta 1998 Amman, Jordania) oli palestiinalainen poliitikko, Betlehemin pitkäaikainen pormestari ja palestiinalaishallinnon matkailuministeri. Elämäkerta Elias Freji syntyi Betlehemissä nykyisellä Palestiinan Länsirannalla vuonna 1920. Uskonnoltaan hän oli kreikkalaisortodoksinen. Frejistä tuli Betlehemin pormestari vuonna 1972. Hän oli kaupungin vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Hän oli pormestarin virassa vuoteen 1998 ja oli siten pisimpään palvelleita Länsirannan pormestareita. Pormestarin viran ohella hän oli myös kaupungin kauppa- ja teollisuuskamarin puhemies ja Betlehemin yliopiston johtokunnan puheenjohtaja. Poliittisesti häntä pidettiin maltillisena. Esimerkiksi vuonna 1976 hän erottautui monista muista pormestareista, jotka tukivat avoimemmin Palestiinan vapautusjärjestöä (PLO). Hän oli myös ainut Länsirannan pormestari, joka tapasi vuonna 1977 Israeliin Jerusalemiin historialliselle vierailulle saapuneen Egyptin presidentti Anwar Sadatin. Hän myös kieltäytyi eroamasta PLO:n Länsirannan pormestareille antamasta eroamiskehotuksesta huolimatta. Erimielisyyksiä hänellä oli myös Jordanian kuninkaan Husseinin kanssa. Kiistoista huolimatta Frejin monia kantoja pidettiin myöhemmin kaukonäköisinä. Vuonna 1987 syttyyt ensimmäinen intifada osoittautui Frejille hankalaksi ajaksi. Freji päätti peruuttaa kaupunkiin matkailijoita tuovat perinteiset joulumenot. Peruutus oli taloudellinen isku mutta toi huomiota tilanteelle maailmalla. Hän oli myös mukana palestiinalaisessa lähetystössä Madridin rauhankonferenssissa vuonna 1991. Kun PLO ja Israel saivat viimein aikaan sopimuksen niin sanotun palestiinalaishallinnon perustamisesta vuonna 1993, Frejistä tuli matkailu- monumenttiministeri. Freij kärsi korkeasta verenpaineesta ja diabeteksesta. Hän erosi tehtävistään pormestarina ja matkailuministerinä vuonna 1997. Hän kuoli 30. maaliskuuta 1998 Jordanian pääkaupungissa Ammanissa, jossa hän oli ollut saamassa dialyysihoitoa. Virallinen kuolinsyy oli sydämen ja munuaisten pettäminen. Lähteet Palestiinalaiset poliitikot Pormestarit Vuonna 1920 syntyneet Vuonna 1998 kuolleet
9,978
0.000206
0.000484
0.000751
0.000133
0.000273
0.00264
1774592
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lucky%20Opara
Lucky Opara
Lucky Onyebuchi Opara (s. 9. joulukuuta 1999) on nigerialainen jalkapalloilija, joka edustaa Yhdysvaltain USL League Onessa pelaavaa Northern Colorado Hailstorm FCtä. Pelipaikaltaan Opara on puolustaja. Opara siirtyi Nigeriasta Latvian pääsarjan FK Spartaks Jūrmalaan, jossa hän pelasi 47 ottelua kaudella 2019–2020. Sen jälkeen hän pelasi lainalla Sveitsissä FC Luganossa maan pääsarjaa neljä ottelua ja siirtyi sen jälkeen Suomeen Veikkausliigaseura AC Ouluun, jossa pelasi 15 ottelua. Opara teki puolustajaksi kaudella 2021 suuren maalimäärän eli neljä. Lisäksi hän teki liigakarsintaottelussa RoPS:aa vastaan maalin. Vuoden 2023 alussa Opara siirtyi Yhdysvaltoihin pelaamaan USL League One -liigaa Northern Colorado Hailstorm FC:hen. Lähteet Nigerialaiset jalkapalloilijat Vuonna 1999 syntyneet Elävät henkilöt
12,025
0.000208
0.000484
0.000748
0.000134
0.000275
0.002609
1774593
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi%20Niemi%20%28musiikkitoimittaja%29
Jussi Niemi (musiikkitoimittaja)
Juhani Klaus Kalervo ”Jussi” Niemi (12.  lokakuuta  1959 Tampere – 22.  syyskuuta 2023 Tampere) oli suomalainen musiikkitoimittaja. Niemi kirjoitti musiikkiartikkeleita ja levyarvosteluja ensin Musaan ja sen jälkeen Soundi-lehteen, sen ensimmäisestä, vuonna 1975 ilmestyneestä numerosta alkaen, myöhemmin myös Aamulehteen. Niemi oli nuorempana töissä Epe’s-levykaupassa, kunnes lähti 1978 Lontooseen, missä opiskeli näyttelijäksi. Suomeen palattuaan Niemi näytteli kuunnelmissa ja käänsi musiikkikirjoja. Lähteet Aiheesta muualla Niemi esittää John Lennonia Timo Kanervan ja Jake Nymanin kirjoittamassa Olipa kerran Beatles -kuunnelmassa. Suomalaiset toimittajat Musiikkitoimittajat Vuonna 1959 syntyneet Vuonna 2023 kuolleet
43,986
0.000205
0.000479
0.000751
0.000131
0.000273
0.00267
1774595
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hebefilia
Hebefilia
Hebefilia on seksuaalisen kiinnostuksen kohdistumista ensisijaisesti varhaismurrosikäisiin, noin 11–14-vuotiaisiin lapsiin. Hebefiliaa on kutsuttu pedofilian muodoksi, ja seksologi Ray Blanchard on kutsunut näitä seksuaalisuuden muotoja myös yhteisnimityksellä pedohebefilia. Tällainen pedofilian ikärajaus on kuitenkin nähty hämärtävänä, sillä 11–14-vuotiaisiin lukeutuu ihmisiä anatomialtaan ja fysiologialtaan kehittymättömistä esimurrosikäisistä lapsista aina täysikasvuisiin nuoriin, jotka näyttävät aikuisilta ja ovat sukukypsiä. Hebefiliaa ei ole luokiteltu mielenterveyden häiriöksi tai seksuaaliseksi kohdehäiriöksi eli parafiliaksi. Pelkät hebefiliset tuntemukset eivät ole sairaalloisia tai rikollisia, mutta niiden toteuttaminen voi olla rikollista. Joidenkin mukaan hebefilian luokittelu häiriöksi voisi ohjata seksirikolliset psykiatrian eikä oikeuden eteen. Katso myös Efebofilia Lähteet Seksuaalisuus
64,266
0.000172
0.000481
0.001152
0.000074
0.000357
0.007874
1774596
https://fi.wikipedia.org/wiki/TAI%20H%C3%BCrjet
TAI Hürjet
TAI Hürjet on turkkilaisen Turkish Aerospace Industriesin (TAI) kehittämä yliääninen suihkuharjoitushävittäjä ja kevyt taistelulentokone. Prototyyppi teki ensimmäisen lentonsa 25. huhtikuuta 2023. Kehitys Hankkeen käynnisti TAI elokuussa 2017 omilla rahoillaan. Hürjetin malli esiteltiin vuoden 2018 Farnborough'n ilmailunäyttelyssä. Heinäkuussa 2018 ilmoitettiin, että Turkin ilmavoimat ovat allekirjoittaneet sopimuksen TAI:n kanssa, mikä antoi hankkeelle virallisen aseman kehityksen edistämiseksi. Kone teki ensilentonsa 25. huhtikuuta 2023. Turkki on kutsunut Malesian mukaan ohjelmaan, esimerkiksi avuksi joidenkin osien ja komposiittimateriaalien valmistuksessa. Turkin ilmavoimat aikoo korvata Hürjetillä koulututehtävissä Northrop T-38 Talonin ja taitolennossa Northrop F-5:n. On myös mahdollista, että koneesta kehitetään lentotukialuksille, kuten Turkin TCG Anadolulle, soveltuva versio. Mallit Suihkuharjoitushävittäjä (Kaksipaikkainen hävittäjälentäjien koulutukseen soveltuva malli) Kevyt taistelulentokone (Kaksipaikkainen ilmatuen antamiseen ja ilmatilavalvontaan soveltuva malli. Aseistuksena turkkilaiset ilmataisteluohjukset ja ilmasta-maahan -aseet.) Lähteet Koulukoneet Turkin ilmavoimat
63,046
0.000211
0.000492
0.000751
0.000138
0.000273
0.002518
1774601
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bielefelder%20Kreis
Bielefelder Kreis
Bielefelder Kreis (suom. Bielefeldin piiri) eli Bielefeldin tutkijaryhmä oli 1980- ja 1990-luvuilla toiminut kansainvälinen tutkijäryhmä, jonka tutkimusalaa olivat vertaileva oikeustiede ja oikeusteoria. Bielefeldin tutkijäryhmään kuuluivat muun muassa Robert S. Summers (puheenjohtaja), Neil MacCormick (varapuheenjohtaja), Zenon Bankowski (varainhoitaja), Aulis Aarnio, Robert Alexy, Aleksander Peczenik, Michele Taruffo ja Jerzy Wróblewski. Aloitteen Bielefeldin tutkijaryhmän perustamisesta teki Summers oikeus- ja yhteiskuntafilosofien maailmanjärjestön vuoden 1983 maailmankongressin yhteydessä. Puitteet ryhmän kokouksille tarjosi Bielefeldin yliopiston yhteydessä toimiva Zentrum für Interdiziplinäre Forschug, minkä johdosta ryhmälle annettiin puoliviralliseksi nimeksi Bielefelder Kreis. Tutkimustulokset Bielefeldin tutkijaryhmän työn tuloksena julkaistiin kaksi merkittävää tutkimusta oikeusvertailun ja oikeusteorian alalta, Interpreting Statues: A Comparative Study (1991) ja Interpreting Precedents: A Comparative Study (1997). Edellinen käsitteli lainsäädännön tulkintaa ylimmissä oikeusasteissa, ja siinä olivat mukana Argentiinan, Britannian, Italian, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Yhdysvaltojen korkeimmat oikeudet. Jälkimmäinen käsitteli prejudikaattien tulkintaa ylimmissä oikeusasteissa, ja siinä olivat mukana Britannian, Espanjan, Italian, Norjan, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Yhdysvaltojen korkeimmat oikeudet sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Teokset ovat levinneet laajasti kansainväliseen käyttöön, ja niitä on esimerkiksi käytetty kurssikirjoina lukuisissa yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Ryhmä suunnitteli myös kolmatta, perustuslain tulkintaa käsittelevää teosta, joka ei kuitenkaan toteutunut. Bielefeldin tutkijaryhmän työssä oikeuden tulkinnassa käytetyt argumentit jaettiin neljään ryhmään: kielellisiin argumentteihin, systeemisiin argumentteihin, teleologisiin argumentteihin ja transkategorisiin argumentteihin. Jakoa on myöhemmin hyödynnetty esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen argumentaation analyysissa. Bielefeldin tutkijaryhmä tarkasteli etenkin eri maiden oikeudellisen ratkaisu- ja perustelukulttuurin formaalisuutta ja sisällöllisyyttä. Formaalille ratkaisu- ja perustelukulttuurille on ominaista käsitys siitä, että jokaiseen oikeudelliseen ongelmaan on yksi ainoa oikea ratkaisu, syllogistinen ratkaisulogiikka, muodollisten ratkaisuperusteiden vahva asema, juridis-teknisen ja hallinnollis-byrokraattisen kielen käyttö, perustelujen lyhytsanaisuus ja tiiviys sekä ratkaisujen osoittaminen ensisijaisesti viranomaisille. Sen sijaan sisällölliselle ratkaisu- ja perustelukulttuurille on ominaista käsitys oikeuden tulkinnanvaraisuudesta, argumentoiva pro et contra -ratkaisulogiikka, sisällöllisten ratkaisuperusteiden vahva asema, juridis-teknisen ja hallinnollis-byrokraattisen kielen vähäinen käyttö, perustelujen monimuotoisuus ja laaja-alaisuus sekä ratkaisujen osoittaminen viranomaisten ohella tavallisille kansalaisille. Bielefeldin ryhmän tutkimusten mukaan Ranska edusti äärimmäisen formaalia lähestymistapaa, Italia, Puola ja Suomi maltillisen formaalia lähestymistapaa, Saksa kompromissia formaalin ja sisällöllisen lähestymistavan välillä, Argentiina, Britannia ja Ruotsi maltillisen sisällöllistä lähestymistapaa ja Yhdysvallat äärimmäisen sisällöllistä lähestymistapaa. Lähteet Viitteet Yleinen oikeustiede
43,372
0.000208
0.000488
0.000748
0.000137
0.000265
0.002502
1774605
https://fi.wikipedia.org/wiki/Imiramesha
Imiramesha
Imiramesha (myös Imyremeshaw tai Mermesha) oli muinaisen egyptin 13. dynastiaan kuuluva egyptiläinen faarao. Hän hallitsi joko noin vuosina 1712–1710 eaa. tai 1759–1757 eaa. Egyptologi Jürgen von Beckerathin mukaan Imirameshan nimi tarkoitti ”armeijan komentajaa”, ja Imiramesha lienee alun perin toiminut komentajana. Tästä arvonimestä tuli hänen hallitsijanimensä, kun hän nousi valtaan. Imirameshalle on omistettu Taniksen suuret istuma-asennossa olevat patsaat. Lähteet Egyptin faaraot Ennen ajanlaskumme alkua syntyneet Ennen ajanlaskumme alkua kuolleet
66,620
0.000212
0.000492
0.000748
0.000139
0.000271
0.002502
1774606
https://fi.wikipedia.org/wiki/UDK%20%28ainej%C3%A4rjest%C3%B6%29
UDK (ainejärjestö)
UDK ry on Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja mediatutkimuksen ainejärjestö. UDK (lyhenne sanoista Universelle Dezimalklassifikation) on nimetty yleisen kymmenluokittelun mukaan. Ainejärjestön tarkoituksena on "yhdistää oppiaineen opiskelijoita, ajaa heidän etujaan ja järjestää monipuolista toimintaa jäsenilleen". UDK:n arvoja ovat yhdenvertaisuus, avoimuus, ekologisuus ja yhteisöllisyys. UDK on Tampereen ylioppilaskunta TREYn piirissä toimiva järjestö. Historia UDK ry on perustettu 1968 ja rekisteröity ensimmäisen kerran yhdistykseksi vuonna 1974. UDK:n nettisivuilla oleva arkisto on suojattu salasanalla. Toiminta UDK järjestää jäsenilleen paljon tapahtumia, kuten sitsejä ja viikottaisia kahvihetkiä. Erityisen perinteikkäitä tapahtumia ovat tutustumisbileet ja Kintulammen retket. Ainejärjestö julkaisee myös omaa lehteä, Asiasanaa, jota on julkaistu jo yli viisikymmentä vuotta. Lehti ilmestyy digitaalisena kokonaisuutena neljä kertaa vuodessa. Asiasanalla on myös video- ja podcast-sisältöjä. UDK:n mukaan tämä keski-ikäinen lehti "jortsaa kuin parhainkin diskolisko". Lisäksi ainejärjestö pitää yhteyttä alumneihinsa ja järjestää tapahtumia myös heille. UDK:lle on myönnetty Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun hopeinen kunniakirja vuonna 2022. Lähteet Tampereen yliopisto Suomalaiset ainejärjestöt ja killat Tamperelaiset järjestöt Informaatiotutkimus Informaatiotiede
22,286
0.000206
0.000481
0.000751
0.000132
0.000275
0.002655
1774607
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nene%20Hatunin%20kansallispuisto
Nene Hatunin kansallispuisto
Nene Hatunin kansallispuisto on suojeltu alue Turkin Erzurumissa. Se on saanut nimensä siellä asuneesta Nene Hatunista, josta tuli kansallinen sankaritar Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878 käydyssä Turkin sodassa. Puisto sijaitsee noin kaksi kilometriä Erzurumin keskustasta 2 064 metriä korkean Topdağı-vuoren rinteillä. Siihen sisältyvät Aziziyen ja Mecidiyen bastionit, juoksuhautoja ja muita sotimiseen liittyviä rakenteita, Nene Hatunin mausoleumi ja sankarihautausmaa. Puiston pinta-ala on 387 hehtaaria. Lähteet Turkin maantiede
19,302
0.000201
0.000475
0.000763
0.000126
0.000277
0.002823
1774608
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fufu
Fufu
Fufu on Länsi- ja Keski-Afrikassa suosittu ruokalaji, joka valmistetaan soseuttamalla keitettyä kassavaa, jamssia, keittobanaania tai riisiä ja muotoilemalla sose palloksi. Fufu on ilmeisesti peräisin Ghanasta, jossa se on myös perusruokalaji. Perinteisesti fufu soseutetaan morttelin ja survimen avulla, mikä voi olla hyvinkin työlästä. Se voidaan valmistaa myös keittämällä esimerkiksi keittobanaani- tai riisijauhoa ja sekoittamalla syntynyttä tahnaa, kunnes siinä on sopiva koostumus. Ruokailun aikana fufu syödään kastikkeen tai pataruoan kanssa. Perinteisesti se on tapana syödä sormin repimällä fufupallosta pienempi pala, joka vuorostaan kastellaan ja syödään. Tapana on myös nielaista fufu pureskelematta. Yleinen uskomus myös on, että fufupallon pureskelematta nieleminen auttaa syöjää pysymään pidempään kylläisenä. Katso myös Keski-Afrikan keittiö Lähteet Afrikkalainen keittiö Kasvisruoat Riisiruoat
55,204
0.000188
0.000448
0.000793
0.00011
0.000282
0.003479
1774610
https://fi.wikipedia.org/wiki/Cruel%20Summer%20%28Taylor%20Swiftin%20kappale%29
Cruel Summer (Taylor Swiftin kappale)
Cruel Summer on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftin kappale, joka julkaistiin 23. elokuuta 2019 albumilla Lover. Kappaleen ovat kirjoittaneet Swift, Jack Antonoff ja Annie Clark, joka tunnetaan paremmin artistinimellä St. Vincent. Swift ja Antonoff toimivat kappaleet tuottajina. Kappaleesta tuli nopeasti suosittu fanien keskuudessa. "Cruel Summer" nousi uudelleen listoille keväällä 2023. Kappale oli osa Swiftin konserttikiertueen The Eras Tour avausnumeroa. Kappaleesta tehtiin radiosingle kesäkuussa 2023. Lokakuussa kappale nousi Yhdysvaltojen listaykköseksi konserttielokuvan Taylor Swift: The Eras Tour julkaisun jälkeen. Yhdysvaltojen lisäksi kappale nousi listakärkeen Kanadassa, Singaporessa, Filippiineillä ja Latviassa. Swift julkaisi lokakuussa suoratoistopalveluissa remix-ep:n The Cruelest Summer, jossa oli mukana alkuperäisen kappaleen lisäksi kappaleen liveversio ja remix. Kappalelista Lähteet Vuoden 2019 kappaleet Taylor Swiftin kappaleet Jack Antonoffin tuottamat kappaleet Yhdysvaltain singlelistan ykköset
12,855
0.000202
0.000473
0.000755
0.000127
0.000277
0.002792
1774613
https://fi.wikipedia.org/wiki/Namibiantasku
Namibiantasku
Namibiantasku (Namibornis herero) on sieppoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Afrikan lounaisosasta. Koko ja ulkonäkö Namibiantasku kasvaa noin 17 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää, selkä ja siivet ovat harmahtavan ruskeat. Päässä on valkoinen silmäkulmajuova ja nokasta silmän taakse ulottuva musta juova. Namibiantaskun rinta on kellertävä ja vatsa valkoinen ja niissä on ruskeita juovia. Linnun alaperä on punaruskea. Levinneisyys ja elintavat Namibiantaskua tavataan Angolan eteläosista Namibiaan. Lajin elinympäristöä ovat kuivat aavikoiden kallioiden reunamaat, joilla kasvaa siellä täällä pensaikkoja ja puita. Lintu liikkuu useimmiten yksin tai pareittain. Namibiantaskun ravintoa ovat hyönteiset, erityisesti termiitit. Laji pesii sadekaudella helmikuusta huhtikuulle. Naaras munii kaksi tai kolme vihertävää munaa puuhun rakennettuun kuppimaiseen pesään. Lähteet Siepot
4,847
0.000192
0.000454
0.000778
0.000113
0.000282
0.003296
1774615
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun%20rauhanyhdistys
Oulun rauhanyhdistys
Oulun rauhanyhdistys on Oulun Kontinkankaalla sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Rauhanyhdistyksen tarkoituksena on herättää ja elvyttää kristillistä uskonelämää, ja sen toiminta perustuu Raamattuun ja evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen. Yhdistys on perustettu 28. lokakuuta 1895. Vuonna 2011 Oulun rauhanyhdistyksellä oli noin 1 800 jäsentä. Lisäksi toimitalolla käy viikoittain useita satoja muiden rauhanyhdistysten jäseniä, kuten Oulussa opiskelevia nuoria. Historia Varhaisimmat tiedot lestadiolaisuudesta Oulussa ovat vuodelta 1895, jolloin Ouluun tuotiin useita saarnamiehiä vankikyydillä. Tunnetuin lestadiolaisvanki oli raittiusasiamies Heikki Parkajoki. Varsinaisesti lestadiolaisuus saapui Ouluun 1860-luvulla. Seuratoiminta käynnistyi Länsipitkäkadun varrella 1863 Sofia Ollikaisen mökissä. Ensimmäisiä oululaisia saarnaajia olivat Juho Koistinen, Yrjö Sjöring sekä Juho Oskari Sandström. Seuraavina vuosina seuratoiminnan keskuspaikaksi muodostui nikkarinverstas Kuusiluodossa. 1870-luvulla lestadiolaisten piiriin tuli myös säätyläisiä, esimerkiksi Fredrik Mauritz Hellmanin perhe, ja Hellmanien kodista tuli Oulun liikkeen kotipaikka. Vuonna 1875 ostettiin Pikku-Uudenkadun varrelta kapakka, joka muutettiin seurahuoneeksi. Vuonna 1887 lestadiolaisten määräksi arvioitiin Oulussa 500–600. Rauhanyhdistyksen perustava kokous pidettiin 28. lokakuuta 1895. Kokouskiinteistö saatettiin yhdistyksen nimiin. Vuonna 1899 lestadiolaiseen liikkeeseen kuului Oulussa noin 1 000 ihmistä. Kontinkankaan toimitalo Rauhanyhdistyksen toimitalo rakennettiin Kontinkankaan Professorintielle 1982. Toimitalo on peruskorjattu vuosina 2010–2011, minkä jälkeen rakennuksen kerrosala on 4 060 neliötä. Ulkopuolisten urakoitsijoiden lisäksi peruskorjaus tehtiin osin myös talkootyönä. Hankkeen kustannusarvio oli 5,4 miljoonaa euroa. Lähteet Viitteet Oulun rakennukset ja rakennelmat Oulun seurakunnat Kontinkangas Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
36,760
0.000202
0.000475
0.000763
0.000126
0.000278
0.002838
1774620
https://fi.wikipedia.org/wiki/Michael%20Scott%20Rohan
Michael Scott Rohan
Michael Scott Rohan (22. tammikuuta 1951 Edinburgh − 12. elokuuta 2018 Edinburgh) oli skotlantilainen fantasiakirjailija, joka tunnettiin parhaiten Winter of the World -sarjastaan. Kirjailijan ura Rohan opiskeli lakia Oxfordissa, ja hänen ensimmäiset novellinsa julkaistiinkin Oxfordin yliopiston science fiction -lehdessä. Fantasiakirjallisuuden ulkopuolella hän toimi muun muassa ensyklopedistina ja klassisen musiikin arvostelijana. Ammattimaisesti hän alkoi julkaista tarinoita 1977, ja esikoisromaaninsa Run to the Stars hän julkaisi 1983. Hänen Winter of the World -sarjansa kolme ensimmäistä osaa voittivat Crawford-palkinnon. Toinen merkittävä teoskokonaisuus oli hänen Spiral-sarjansa. Alan Scottin kanssa hän teki yhteistyössä sekä fiktiota että tietokirjallisuutta. Lähteet Skotlantilaiset kirjailijat Brittiläiset fantasiakirjailijat Brittiläiset kriitikot Vuonna 1951 syntyneet Vuonna 2018 kuolleet
11,268
0.000207
0.000481
0.000748
0.000133
0.000271
0.002625
1774622
https://fi.wikipedia.org/wiki/Houreuni
Houreuni
Houreuni tai kuumeuni on korkean ruumiinlämpötilan aiheuttama erityinen uni, joka on tyypillisesti sekava, epämiellyttävä, vilkas ja pelottava. Tälläiset unet ovat hyvin paljon tavallisesta unesta poikkeavia, mutta jokseenkin painajaisunta muistuttavia. Ei ole kovin paljon tieteellistä näyttöä siitä, miksi niitä esiintyy. Lääkärit ja tutkijat tietävät, että houreunilla on yhteys kohonneeseen ruumiinlämpötilaan, mutta ei ole paljon tietoa siitä, miksi lämpötila vaikuttaa aivoihin tällä tavoin. Katso myös Kuume Selkouni Lähteet Uni
11,390
0.000207
0.000483
0.000755
0.000133
0.000277
0.002655
1774625
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osvi%20Lahtinen
Osvi Lahtinen
Osvi Heikki Jooseppi Lahtinen (23. heinäkuuta 1912 Helsinki – 15. syyskuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja tuomari. Hän toimi korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena vuodesta 1961 alkaen kuolemaansa asti. Lahtinen valmistui ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta kaksoislyseosta ja suoritti vuonna 1939 ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän palveli sotilaana talvisodassa, jonka aikana hän haavoittui vakavasti telttaan osuneesta ammuksesta mutta selvisi hengissä. Sodan jälkeen hän sai varatuomarin arvon vuonna 1941, suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1947 ja väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1951 väitöskirjallaan Zum Aufbau der rechtlichen Grundlagen. Lahtinen työskenteli koko uransa korkeimmassa oikeudessa, jonne hänet nimitettiin ensin ylimääräiseksi virkamieheksi vuonna 1942, sitten ylimääräiseksi oikeusneuvoksi vuonna 1960 ja lopulta pysyväksi oikeusneuvokseksi vuonna 1961. Tuomarina Lahtisella oli harvinaisen syvällinen ote teoreettisiin kysymyksiin, ja hän vaikutti korkeimman oikeuden työn laadun parantumiseen 1950- ja 1960-luvuilla sekä aloitti ensimmäisenä korkeimman oikeuden tuomarina oikeustapausten säännöllisen selostamisen. Lahtinen oli analyyttisen oikeustieteen varhaisimpia edustajia Suomessa. Hänen väitöskirjansa edusti oikeusrealismia ja perustui saksalaisen Theodor Geigerin empiiriseen käsitykseen normin voimassaolosta. Lahtinen oli kiinnostunut oikeudellisten käsitteiden semantiikasta, jossa hän edusti nominalismia ja jota hän käsitteli useissa artikkeleissa. Suomalaisen jäämistöoikeudellisen tutkimuksen kannalta uranuurtavassa ja aikanaan paljon keskustelua herättäneessä artikkelissa Kuolinpesä-konstruktiosta (1955) Lahtinen esitti, että oikeushenkilö on tunnusnimi, joka on palautettavissa henkilönimiksi eli fyysisten henkilöiden nimiksi, ja tämän perusteella myös kuolinpesää on pidettävä oikeushenkilönä. Lahtisen ajatus kuolinpesä-konstruktiosta perustui Bertrand Russellin ajatukseen määrätyistä kuvauksista ja loogiseen empirismiin. Lähteet Viitteet Suomalaiset oikeustieteilijät Korkeimman oikeuden jäsenet Vuonna 1912 syntyneet Vuonna 1967 kuolleet
9,513
0.000206
0.000481
0.000748
0.000137
0.000261
0.002518
1774626
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki%20Rantakari
Heikki Rantakari
Heikki Rantakari (s. n. 1979) on suomalaissyntyinen Yhdysvalloissa asuva professori. Hän on väitellyt MIT:issä, jossa hän on myös opettanut vierailevana apulaisprofessorina. Hän opettaa taloustiedettä ja johtamista apulaisprofessorina Rochesterin yliopiston kauppakorkeakoulussa. Rantakari asuu perheineen Bostonissa mutta oli saapunut Rochesteriin 20. lokakuuta 2023. Hän katosi varhain seuraavana aamuna, todennäköisesti putosi kävelysillalta Geneseejokeen. Lähteet Yhdysvaltalaiset professorit Amerikansuomalaiset Vuonna 1979 syntyneet Elävät henkilöt
11,987
0.000205
0.000481
0.000751
0.000131
0.000275
0.002686
1774628
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lily%20Afshar
Lily Afshar
Lily Afshar (; 1960 Teheran – 24. lokakuuta 2023) oli iranilais-yhdysvaltalainen kitaristi. Afshar sai kandidaatin arvon musiikissa Bostonin konservatoriosta ja musiikin maisterin arvon New England Conservatory of Musicista. Hän pääsi yhtenä kahdestatoista kansainvälisestä opiskelijasta Andrés Segovian oppiin Etelä-Kalifornian yliopistoon. Hän jatkoi opintojaan Floridan osavaltionyliopistossa ja sai ensimmäisenä naisena maailmassa musiikin tohtorin arvon kitaransoitossa. Afshar esiintyi solistina, kamarimuusikkona ja orkesterien kanssa Iranissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Italiassa, Jordaniassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa sekä Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa. Afshar sai vuonna 2000 Los Angelesissa parhaan klassisen naiskitaristin Orville H. Gibson -palkinnon. Hän sai palkinnon myös Guitar Foundation of American kilpailusta sekä Aspenin musiikkijuhlien kitarakilpailun suurpalkinnon. Afshar sai kolmesti Memphisin The Recording Academyn vuosittaisen Premier Guitarist -tunnustuksen ja toimi United States Information Agencyn taiteilijalähettiläänä Afrikassa. Afshar julkaisi lukuisia levytyksiä ja piti säännöllisesti mestarikursseja. Ajoittain hän soitti esiintymisissään myös iranilaista setar-soitinta. Afshar sairasti pitkään syöpää ja joutui 18. lokakuuta 2023 terveydentilansa heikennyttyä sairaalaan Tutkabonissa. Hän kuoli 63-vuotiaana 24. lokakuuta 2023. Lähteet Iranilaiset muusikot Yhdysvaltalaiset kitaristit Vuonna 1960 syntyneet Vuonna 2023 kuolleet
17,588
0.000209
0.000488
0.000751
0.000136
0.000271
0.002563
1774630
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espoon%20rauhanyhdistys
Espoon rauhanyhdistys
Espoon rauhanyhdistys on Espoon Vanttilassa sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Rauhanyhdistyksen tarkoituksena on järjestää hengellisiä tapahtumia kaiken ikäisille. Espoon rauhanyhdistys on perustettu vuonna 1998. Tätä ennen Espoon vanhoillislestadiolaiset olivat osa Helsingin rauhanyhdistystä. Espoon rauhanyhdistyksen toimitalo rakennettiin vuonna 2005, ja sen seurasaliin mahtuu 390 kuulijaa. Lisäksi rakennuksessa on 150-paikkainen kahvio ja alakerran monitoimitilat. Rauhanyhdistyksen toimintaan kuuluvat sunnuntaisin pidettävät seurat ja kerran kuussa keskiviikoisin. Lisäksi yhdistys järjestää suurempia seuroja kahdesti vuodessa. Toimitalolla järjestetään myös juhlia, myyjäisiä, nuortenltoja, pyhäkouluja ja raamattuluokkia. Espoon rauhanyhdistyksellä oli vuonna 2022 yhteensä 515 jäsentä. Lähteet Espoon rakennukset ja rakennelmat Espoon seurakunnat Vanttila Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
20,922
0.0002
0.000471
0.000763
0.000124
0.000278
0.002884
1774632
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suzanne%20Innes-Stubb
Suzanne Innes-Stubb
Suzanne Elizabeth Innes-Stubb (o.s. Innes, s. 1970) on brittiläis-suomalainen juristi. Hänen puolisonsa on Suomen entinen pääministeri ja ulkoministeri Alexander Stubb. Innes-Stubb työskentelee hissiyhtiö Koneen eettisestä ohjesäännöstä maailmanlaajuisesti vastavana johtajana nimikkeellä ”Head of Global Compliance”. Hän on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Suomen kaksoiskansalainen. Innes-Stubb puhuu englantia, ranskaa, saksaa, suomea ja ruotsia. Elämä ja ura Suzanne Innes syntyi vuonna 1970 ja on kotoisin Solihullin kaupungista Keski-Englannista. Hänen vanhempansa työskentelivät opettajina. Innes opiskeli vuosina 1988-1992 Surreyn yliopistossa ranskaa, saksaa ja oikeustieteitä. Belgian Bruggen College of Europesta hän valmistui vuonna 1995 opiskeltuaan eurooppaoikeutta. Asuessaan Brysselissä Innes-Stubb työskenteli kansainvälisen White & Case -asianajotoimistossa juristina vuodesta 1999 alkaen. Muutettuaan Helsinkiin vuonna 2009 hän jatkoi saman asianajotoimiston Helsingin-toimistossa vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2014 Innes-Stubb aloitti viestintäkonserni Sanoman kilpailuasioista vastaavana juristina. Hän siirtyi elokuussa 2017 hissiyhtiö Koneeseen, jossa hän työskentelee nimikkeellä ”Head of Global Compliance” vastuualueenaan yhtiön eettinen ohjesääntö maailmanlaajuisesti. Perhe Innes-Stubbin isä on skotlantilaista sukujuurta. Hänen äitinsä on Essexistä, jossa Innes-Stubbin veljet hoitavat suvun maatilaa lähellä Stanstedin lentoasemaa. Innes tapasi Alexander Stubbin College of Europe -yliopistossa Bruggessa vuonna 1994, kun Innes opiskeli eurooppaoikeutta ja Stubb maisterintutkintoa EU-asioihin keskittyen. Pari kihlautui vuonna 1997 ja meni naimisiin vuonna 1998. Parilla on kaksi aikuista lasta, Emilie (s. 2001) ja Oliver (s. 2004). Lähteet Brittiläiset juristit Suomalaiset juristit Vuonna 1970 syntyneet Elävät henkilöt
14,586
0.000206
0.000481
0.000751
0.000132
0.000275
0.00267
1774634
https://fi.wikipedia.org/wiki/DREAMZzz
DREAMZzz
DREAMZzz on Lego Groupin tuottama tietokoneanimoitu fantasia-supersankari-televisiosarja. Se perustuu Lego Dreamzzz -tavaramerkkiin. Sarjan ensimmäinen kausi julkaistiin Pluto TVssä 2. toukokuuta 2023. Ensimmäisen kauden toinen puolisko julkaistiin ​​10. kesäkuuta 2023 englanniksi ja suomeksi 1. elokuuta 2023, ja toisen tuotantokauden on määrä saapua vuonna 2024. Juoni Mateo, Izzie ja heidän ystävänsä törmäävät Unimaailmaan, taikuuden ja fantasian valtakuntaan, jossa heidän on käytettävä luovuuttaan taistellakseen pimeitä voimia vastaan. Ääninäyttelijät Jaksot Ensimmäinen tuotantokausi Toinen tuotantokausi Lähteet Yhdysvaltalaiset televisiosarjat Lastenohjelmat 2020-luvun piirrossarjat Lego Leluihin pohjautuvat televisiosarjat
40,323
0.000209
0.000486
0.000751
0.000134
0.000273
0.002609
1774637
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin%20rauhanyhdistys
Helsingin rauhanyhdistys
Helsingin rauhanyhdistys on Helsingin Oulunkylässä sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Helsingin Rauhanyhdistyksen toimitalolla lapset, varhaisnuoret, varttuneemmat, perheet ja eläkeläiset kohtaavat viikoittain yhteisissä seuroissa. Rauhanyhdistys on rekisteröity ensimmäisenä Suomessa 2. heinäkuuta 1888. Toimintaan osallistuu säännöllisesti noin 1 500 seuravierasta. Toiminta Helsingin rauhanyhdistyksellä järjestetään seuroja kolme kertaa viikossa. Lisäksi yhdistys järjestää seuroja kodeissa, seurakunnan tiloissa sekä hoitolaitoksissa. Rauhanyhdistys järjestää myös lapsi- ja nuorisotyötä, perheiden iltapäivä-toimintaa, naisten ja miesten iltoja, torstaikerhoja sekä varainkeruutoimintaa. Historia Varhaisimmat kertomukset lestadiolaisuudesta Helsingissä ulottuvat vuoteen 1866, jolloin torniolainen saarnamies liikkui kaupungissa. Varsinainen lestadiolaistoiminta käynnistyi vaasalaisen maalari Gustaf Adolf Sundströmin saapuessa Helsinkiin 1872. Yhdessä Sundströmin kanssa evankeliumia levitti myös Johan Vilhelm Nyman. Pääasiallisia kokoontumispaikkoja olivat lestadiolaisten Wilkmanien ja Sundströmien kodit. Tilaisuuksia pidettiin kymmenissä paikoissa, kunnes ensimmäinen vakituinen rukoushuone vuokrattiin 1875 Konstantininkatu 6:ssa. Oma rukoushuone ja rauhanyhdistyksen perustaminen Lestadiolaisten jäsenmäärä kasvoi erityisesti muuttoliikkeen ansiosta. Vuonna 1884 lestadiolaisia arveltiin olevan Helsingissä 400–500. Samana vuonna lestadiolaisyhteisö hankki ensimmäisen oman kiinteistön osoitteessa Fredrikinkatu 61. Rukoushuone vihittiin käyttöön 1886. Vuonna 1888 lestadiolaiset rekisteröityivät rauhanyhdistykseksi. Yhdistyksen avulla turvattiin vapaata toimintamahdollisuutta jäsenille. Samalla yhdistys otti vastuuta kiinteistön ja toiminnan taloudesta. 1890-luvulla lestadiolaisten toimintaan osallistui säännöllisesti noin tuhat ihmistä. Helsingin lestadiolaiset järjestivät joulukuussa 1889 suurkokouksen, johon osallistui puhujina 56 saarnaajaa. Vuonna 1958 Fredrikinkadulle rakentui uusi kiinteistö, jossa yhdistys toimi vuoteen 1984. Oulunkylän toimitalo Oulunkylän toimitalo valmistui vuonna 1984 Myrskyläntielle. Uuteen toimitaloon siirrettiin muun muassa Fredrikinkadun toimitalosta tuttu lause Apt. 10:33 mukaan. Rauhanyhdistyksen toimintaan osallistuu säännöllisesti noin 1 500 seuravierasta. Toimintaan osallistuu paljon yksinasuvia, pariskuntia ja lapsiperheitä. Lähteet Viitteet Helsingin rakennukset ja rakennelmat Helsingin seurakunnat Oulunkylä Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
37,707
0.0002
0.000471
0.000767
0.000124
0.000278
0.002899
1774640
https://fi.wikipedia.org/wiki/Freben%20rukoushuone
Freben rukoushuone
Freben rukoushuone () on Helsingin Kampissa sijaitseva rukoushuone. Rukoushuoneella toimivat pääkaupunkiseudun uusheräystä edustavat lestadiolaiset sekä kaksikielisesti rauhansanalaislestadiolaisuutta edustava Etelä-Suomen Rauhan Sana kattojärjestöinään Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja Laestadianernas Fridsföreningars Förbund. Historia Ensimmäinen rukoushuone Fredrikinkadun ensimmäinen rukoushuone vihittiin käyttöön vuonna 1886. Tuolloin Helsingissä oli lestadiolaisia 400-500. Rukoushuone oli talkoovoimin rakennettu ja pystytetty J. W. Nymanin vuokraamalle tontille. Myöhemmin kiinteistö siirtyi kokonaan Helsingin rauhanyhdistyksen omistukseen. 1950-luvulla seurahuoneen käyttöä vuoroteltiin vanhoillisten ja uusheränneiden välillä. Vuonna 1950 yhdistys alkoi suunnitella seurakuntasalin suurentamista. Vanha seurahuone purettiin vuonna 1957. Fredrikinkadun toimistotalo Rauhanyhdistys myi tontin Karjanlahti-yhtiölle, joka rakensi paikalle toimistotalon. Rauhanyhdistys ja Lestadiolainen lähetysyhdistys ostivat uudisrakennuksesta kaksi seurahuonetta sekä talonmiesten osakkeet. Myöhemmin rauhanyhdistys osti myös liiketilan rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta. Helsingin rauhanyhdistys siirsi säännöllisen toimintansa Oulunkylään 1984. Fredrikinkadun toimitiloissa on edelleen seurakuntasali alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Pääasiallinen käyttäjä on Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusherätys-yhdistys. Lähteet Viitteet Aiheesta muualla Rukoushuoneen kotisivut Helsingin rakennukset ja rakennelmat Kamppi Suomen rukoushuoneet Helsingin seurakunnat Rauhansanalaisuus
62,216
0.000201
0.000473
0.000763
0.000125
0.000278
0.002853
1774645
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puistolan%20rukoushuone
Puistolan rukoushuone
Puistolan rukoushuone on Helsingin Puistolassa sijaitseva rukoushuone. Se edustaa esikoislestadiolaisuutta, jonka kattojärjestö on Esikoislestadiolaiset ry. Rukoushuoneen omistaa itsenäinen rukoushuoneyhdistys. Sotien jälkeen lestadiolaisryhmien välinen yhteistyö muuttui ja tilat kävivät ahtaiksi. Esikoislestadiolaiset rakensivat omat tilat Puistolaan, jotka valmistuivat vuonna 1980. Rukoushuoneen projektia johti insinööritoimisto Pekka Rytilä & Co. Lähteet Aiheesta muualla Rukoushuoneen kotisivut Helsingin rakennukset ja rakennelmat Helsingin seurakunnat Puistola Suomen rukoushuoneet Esikoislestadiolaisuus
30,009
0.000202
0.000473
0.000759
0.000125
0.000277
0.002823
1774649
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaan%20rauhanyhdistys
Vantaan rauhanyhdistys
Vantaan rauhanyhdistys (aik. Rekolan seudun rauhanyhdistys) on Vantaan Asolassa sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Rauhanyhdistyksen keskeistä toimintaa on seurojen järjestäminen. Seurat pidetään tavallisesti sunnuntaisin ja perjantaisin toimitalolla. Vantaan rauhanyhdistys on perustettu vuonna 1968. 1990-luvulla rauhanyhdistyksen nimi muutettiin nykyiseen muotoon. Nykyinen toimintatalo on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 1993. Rauhanyhdistykseen kuuluu noin 380 jäsentä. Vantaan rauhanyhdistys perustettiin noin 50 aikuisen ja 80 lapsen yhteisönä, jotka joutuivat tilanpuutteen vuoksi etsimään omia tiloja. Tämän vuoksi alkoi pohdinta oman rauhanyhdistyksen perustamisesta ja kiinteistöjen hankkimista. Vuosien varrella seurakuntatoiminta on lisääntynyt ja mukaan on tullut lapsi- ja nuorisotyö. Lähteet Vantaan rakennukset ja rakennelmat Vantaan seurakunnat Asola Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
10,234
0.000205
0.000479
0.000759
0.000131
0.000273
0.002701
1774650
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin%20seudun%20pikaraitiotiet
Helsingin seudun pikaraitiotiet
Helsingin seudun pikaraitiotiet ovat pääkaupunkiseudulla toimivia pikaraitioteitä. Niistä ensimmäinen, Raide-Jokeriksi kutsuttu pikaraitiolinja 15 aloitti liikenteen Helsingin ja Espoon välillä lokakuussa 2023. Sen jälkeen liikenteen on 2020-luvulla aloittamassa Kruunusillat-raitiotie. Suunnitteilla on myös lukuisia muita hankkeita, kuten Vantaan pikaraitiotie, Vihdintien pikaraitiotie ja Viikin–Malmin pikaraitiotie. Linjat Hankkeet Rakenteilla Suunnitteilla Katso myös Helsingin raitiolinjat Huomioita Lähteet Suomen raitioliikenne Pikaraitiotiet Uudenmaan liikenne
40,513
0.000208
0.000486
0.000748
0.000134
0.000275
0.002594
1774653
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen%20rauhanyhdistys
Tampereen rauhanyhdistys
Tampereen rauhanyhdistys on Tampereen Nekalassa sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Rauhanyhdistyksellä järjestetään seuroja keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Historia Tampereen rauhanyhdistys on perustettu 10. joulukuuta 1889. Alkuaikoina seuroja pidettiin useissa vuokrahuoneistoisssa. Ensimmäiset omat toimitilat hankittiin vuonna 1967 Hämeenpuistossa. Tila kävi kuitenkin ahtaaksi uskovaisten määrän kasvaessa. Rauhanyhdistyksen nykyinen toimitalo valmistui vuonna 1983. 2000-luvulla toimitilat kävivät jälleen ahtaaksi. Tämän vuoksi Lempäälään ja Ylöjärvelle perustettiin omat rauhanyhdistykset ja tehtiin päätös Tampereen toimitalon laajentamisesta. Lähteet Tampereen rakennukset ja rakennelmat Tampereen seurakunnat Nekala Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
16,285
0.000196
0.000462
0.000767
0.000119
0.000278
0.003021
1774662
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevojoki
Kevojoki
Kevojoki (, ) on noin 46 kilometrin pituinen joki, joka virtaa Utsjoella Kevon luonnonpuiston alueella. Kevojoki kuuluu Tenojoen vesistöön, se on Tenojokeen laskevan Utsjoen sivujoki. Kevojoki alkaa 3,5 hehtaarin kokoisesta Geavvogeašláddot-järvestä 346 metrin korkeudelta. Joenuoma virtaa pääosin Kevon kanjonin, yli 40 kilometriä pitkän rotkolaakson pohjalla. Joki päättyy 75 metrin korkeudelle Utsjoen uoman suuntaiseen Kevojärveen Kevon kylässä. Kevojoen suurimmat sivuhaarat ovat Mádjohka, Gamajohka eli Kamajoki ja Fiellogahjohka länsipuolella sekä Čieskadasjohka itäpuolella. Fiellogahjohkan alaosassa, missä sivujoki putoaa Kevon kanjoniin, sijaitsee Fiellunputous, eräs Suomen korkeimmista vesiputouksista. Lähteet Tenojoen vesistö Utsjoen joet
61,834
0.000203
0.000477
0.000759
0.000127
0.000278
0.002808
1774667
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernests%20O%C5%A1enieks
Ernests Ošenieks
Ernests Ošenieks (s. 5. huhtikuuta 2001 Riika, Latvia) on latvialainen jääkiekkopuolustaja, joka pelaa Mestis-joukkue Kokkolan Hermeksessä. Ura Seuraura Ošenieks on HK Tukumsin kasvatti. Hän sijoittui kaudella 2016–2017 tehoilla 13+24=37 Latvian U16-sarjan puolustajien pistepörssissä toiseksi edellään vain HK Akon Aleksandrs Fridenbergs. Kaudeksi 2017–2018 Ošenieks siirtyi HK Lidon organisaatioon. Hän voitti kauden päätteeksi Latvian U18-sarjan mestaruuden. Ošenieks debytoi samalla kaudella myös seuran miesten joukkueessa Latvian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla., jossa hän pelasi 13 runkosarjaottelua tehopistein 3+1=4. Ošenieks pelasi myös neljä Latvian Cupin ottelua tehopistein 1+1=2. Kaudeksi 2018–2019 hän siirtyi Latvian pääsarjaan HS Riikaan, jonka kapteeniksi Ošenieks nousi. Hän pelasi 24 runkosarjaottelua tehopistein 1+3=4. Ošenieks teki pääsarjadebyyttinsä vain 17-vuotiaana 8. syyskuuta 2018 paikallisvastustaja HK Prizma Riikaa vastaan. Ensimmäisen pääsarjamaalinsda hän teki seuraavassa ottelussa 12. syyskuuta 2018 vieraissa HK Liepājaa vastaan, jolloin Ošenieks teki HS Riian 4–5-voittomaalin jatkoajalla ajassa 60.30. Kauden 2019–2020 Ošenieks pelasi pääasiassa Venäjän nuorten sarja MHL:ää HK Riian joukkueessa, jonka varakapteenina hän toimi. Ošenieks pelasi ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen KHL-ottelunsa 4. joulukuuta 2019 Severstal Tšerepovetsia vastaan. Hän pelasi ottelussa kuitenkin vain yhden vaihdon ja sai siinä jääaikaa 53 sekuntia. Kauden 2020–2021 Ošenieks pelasi suurimmaksi osaksi KHL:ssä, jossa hänen varsinainen tulokaskautensa toi 50 runkosarjaottelua tehopistein 1+5=6. Ošenieks teki KHL-uransa avausmaalin 21. joulukuuta 2020 HK Sotšia vastaan. Ošenieks aloitti kauden 2021–2022 Latvian pääsarjan HK Zemgalessa, kunnes marraskuussa 2021 hän siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella Mestis-joukkue Kiekko-Vantaaseen. Kaudeksi 2022–2023 Ošenieks siirtyi jatkamaan Mestis-pelejään Kokkolan Hermekseen. Hän kärsi alkukaudella loukkaantumisista ja pelasi runkosarjassa vain 29 ottelua. Pudotuspeleissä Ošenieks voitti kuitenkin joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +5. Kesäkuussa 2023 hän teki Hermeksen kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Maajoukkueura Ošenieks pelasi alle 20-vuotiaiden IA-divisioonan MM-kilpailuissa vuosina 2019 ja 2020, joista jälkimmäinen turnaus päättyi hopeaan. Hän jakoi neljällä syöttöpisteellään turnauksen puolustajien pistepörssin voiton Itävallan David Maierin ja Julian Payrin kanssa. Ošenieks jakoi myös Latvian sisäisen tehotilaston voiton Ričards Grīnbergsin kanssa lukemalla +8, jolla hän jakoi myös turnauksen puolustajien tehotilaston voiton Itävallan David Maierin kanssa. Ošenieks pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2019. Hänet valittiin Slovakiaa vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi Latvian ottelun parhaaksi pelaajaksi. Ošenieks pelasi myös IA-divisioonan MM-kilpailuissa vuonna 2018, jolloin hän voitti kultaa ja oli nostamassa Latviaa pääsarjatasolle. Ošenieks jakoi joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Deniss Fjodorovsin ja Artjoms Koppassin kanssa tehoilla 1+3=4, joilla hän jakoi turnauksen puolustajien pistepörssin voiton Norjan Sondre Bolling Vaalerin ja Saksan Daniel Wirtin kanssa sekä puolustajien syöttöpörssin voiton viiden muun pelaajan kanssa. Latvian A-maajoukkueessa Ošenieks on pelannut kahdeksan ottelua ilman tehopisteitä. Hän teki A-maajoukkudebyyttinsä 11. marraskuuta 2021 Tanskan Esbjergissä Norjaa vastaan. Pelityyli Kiekko-Vantaan entisen päävalmentaja Mika Niskasen mukaan Ošenieks on peruspuolustaja, joka liikkuu hyvin ja puolustaa jämäkästi. Hermeksen entisen urheilutoimenjohtaja Patrik Friisin mukaan hän on prototyyppi modernista puolustajasta, joka on iso kokoinen, liikkuu todella hyvin ja lukee peliä erinomaisesti. Friisin mukaan Ošenieksin vahvuudet ovat puolustuspelissä ja hän pystyy hyvän liikkeen ansiosta tukemaan hyvin myös meidän hyökkäyspeliä. Tilastot Lähteet Viitteet Latvialaiset jääkiekkoilijat Kokkolan Hermeksen pelaajat Vuonna 2001 syntyneet Elävät henkilöt
2,320
0.00018
0.000463
0.000862
0.000104
0.00025
0.004028
1774668
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dansk%20Melodi%20Grand%20Prix%202010
Dansk Melodi Grand Prix 2010
Dansk Melodi Grand Prix 2010 oli Tanskassa järjestetty laulukilpailu, jossa valittiin Tanskan edustaja Eurovision laulukilpailuun 2010. Kilpailu pidettiin avoimena sävellyskilpailuna, johon lähetettiin 562 kappaletta. Ehdotuksista valittiin kymmenen finalistia. Finaali pidettiin 6. helmikuuta Gigantium-areenalla Aalborgissa. Voittaja valittiin kolmikierroksisessa äänestyksessä. Ensimmäisellä kierroksella asiantuntijaraati ja katsojat tekstiviestiäänestyksellä valitsivat yhdessä neljä kappaletta toiselle kierrokselle. Toiselle kierrokselle päässeet jaettiin kahteen pariin, joista kummastakin äänestettiin tekstiviestiäänestyksellä toinen superfinaaliin. Superfinaalissa voittaja valittiin tekstiviestiäänestyksellä. Kilpailun voitti duo Chanée & N'evergreen kappaleella "In a Moment Like This". Finaalia seurasi 1 864 000 katsojaa. Tulos Ensimmäinen kierros Toinen kierros Superfinaali Lähteet http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Denmark2010.html Viitteet Eurovision laulukilpailu 2010 Dansk Melodi Grand Prix
22,804
0.000205
0.000479
0.000751
0.000131
0.000273
0.00267
1774669
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun%20rauhanyhdistys
Turun rauhanyhdistys
Turun rauhanyhdistys on Kaarinan Littoisissa sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Turun Rauhanyhdistys ry järjestää seuroja ja muita tilaisuuksia. Turun rauhanyhdistyksen toimitalo on valmistunut 2007. Talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Markku Raudasoja. Toimitalon seurasalissa on 330 istumapaikkaa. Lähteet Kaarinan rakennukset ja rakennelmat Turun seurakunnat Kaarina Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
16,343
0.000212
0.000488
0.000748
0.000135
0.000278
0.002594
1774671
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksander%20Peczenik
Aleksander Peczenik
Aleksander Peczenik (1937 – 2005) oli puolalais-ruotsalainen oikeusteoreetikko. Peczenik syntyi Puolassa. Hänen akateeminen uransa alkoi Jagellon yliopistossa, jossa hänen oppi-isänään toimi kansainvälisesti tunnettu teoreetikko ja loogikko Kazimierz Opalek. Peczenik siirtyi Puolasta poliittisena pakolaisena Tanskaan vuonna 1969 ja edelleen Ruotsiin, jossa hän työskenteli ensin Tukholman yliopistossa ja sitten Lundin yliopistossa yleisen oikeustieteen professorina vuodesta 1975 alkaen. 1990-luvulla Peczenik nimitettiin myös Åbo Akademin dosentiksi. Peczenikin tärkeimpiin oikeusteoreettisiin teoksiin kuuluvat muun muassa Juridikens metodproblem (1974) ja Rätten och förnuftet (1986). Hän oli kiinnostunut etenkin oikeudellisesta päättelystä tuomarin harkinnassa. Peczenik teki paljon yhteistyötä suomalaisen Aulis Aarnion kanssa, jonka kanssa hän muun muassa kehitti suomalaisessa oikeustieteessä yleisesti hyväksytyn oikeuslähdeopin. Peczenik myös toimi kansainvälisessä Bielefelder Kreis -tutkijaryhmässä. Lähteet Viitteet Oikeusfilosofit Ruotsalaiset oikeustieteilijät Ruotsalaiset professorit Puolalaiset professorit Lundin yliopiston professorit Vuonna 1937 syntyneet Vuonna 2005 kuolleet
21,359
0.000211
0.000492
0.000748
0.00014
0.000267
0.002472
1774672
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johanna%20II%20%28Napoli%29
Johanna II (Napoli)
Johanna II (; 25. kesäkuuta 1371 Napoli – 2. helmikuuta 1435 Napoli) oli Napolin kuningaskunnan hallitsija vuosina 1414–1435. Hän oli Anjou-suvun viimeinen hallitsija. Elämänvaiheet Johanna II:n vanhemmat, kuningas Kaarle III ja kuningatar Margareeta, olivat serkkuja. Kaarle III julistautui myös Unkarin hallitsijaksi, mutta hänet murhattiin Unkarin valtataistelun yhteydessä vuonna 1386, jolloin Napolin kuninkaaksi tuli Johannan nuorempi veli Ladislaus. Johanna nai vuonna 1401 Habsburg-sukuisen Itävallan herttua Vilhelmin, joka kuitenkin kuoli vuonna 1406, eikä heille syntynyt lapsia. Johanna kohosi Napolin valtaistuimelle Ladislauksen kuoltua lapsettomana vuonna 1414. Johannan valtakautta leimasivat juonittelut, hänen vaihtuvat rakastajansa ja kruununperimykseen liittynyt valtataistelu. Johanna II nimitti aluksi suurkamariherraksi rakastajansa Pandolfello Alopon, joka syrjäytti Ladislauksen lähipiiriin kuuluneen kondottieerin Muzio Attendolo Sforzan vallan keskuksesta. Heinäkuussa 1415 Johanna nai ranskalaisen La Marchen kreivin Jaakko II de Bourbonin, jolle ei annettu kuninkaan arvoa. Tämä järjesti pian kilpailijansa Alopon teloitetuksi, anasti vallan kuningattarelta ja jakoi tärkeitä virkoja ranskalaisille sukulaisilleen. Jaakon teloitettua myös ranskalaisvastaisen opposition johtajan eräät aateliset nousivat kapinaan häntä vastaan. Hänet vangittiin vuonna 1416 ja pakotettiin lähtemään maasta vuonna 1419. Hän kuoli vuonna 1438 fransiskaanimunkkina. Johannan toinenkin avioliitto oli lapseton, joten perillisen löytämisestä tuli tärkeä kysymys. Napolin joukot oli karkotettu Roomasta Ladislauksen kuoltua, mutta vuonna 1416 Johanna II lähetti Muzio Attendolo Sforzan valtaamaan kaupungin takaisin kilpailevalta kondottieerilta Braccio da Montonelta. Seuraavana vuonna paaviksi valittu Martinus V liittoutui Johannan kanssa, jolloin Johanna palautti Rooman paavin haltuun. Johanna oli nimittänyt Sforzan Napolin suurkonnetaabeliksi, mutta tämä jäi pian suursenesalkiksi nimitetyn Johannan uuden rakastajan ja suosikin Giovanni Caracciolon varjoon. Sforza alkoi tukea kilpailevaa kruununtavoittelijaa, Anjoun herttua Ludvig III:ta, jonka paavi Martinus V kruunasi Napolin kuninkaaksi vuonna 1419. Johanna tarvitsi liittolaisen Ludvig III:ta vastaan, joten hän kutsui vuonna 1421 avukseen Aragonian kuninkaan Alfonso V:n ja adoptoi tämän kruununperijäkseen, mitä myös Caracciolo oli suositellut. Johannan ja Ludvig III:n välinen sota keskeytyi hauraaseen rauhaan vuonna 1422. Alfonso V alkoi kuitenkin toimia omavaltaisesti. Kun Johanna ja Caracciolo kutsuivat Sforzan takaisin Napoliin, Alfonso vangitsi vuonna 1423 Caracciolon ja piiritti Johannan Castel Capuanon linnaan. Sforza pelasti Johannan, ja he pakenivat yhdessä Aversaan. Alfonsosta tarpeekseen saanut Johanna peruutti samana vuonna tämän adoption ja adoptoikin perillisekseen Ludvig III:n, josta tuli nyt hänen liittolaisensa Alfonsoa vastaan. Alfonso palasi Aragoniaan, mutta hänen armeijansa valtasi uudelleen Napolin kaupungin ja sota kruununperimyksestä jatkui. Joukko aatelisia murhasi elokuussa 1432 Caracciolon, joka oli kääntynyt Johannaa vastaan. Johanna peruutti Ludvig III:n adption huhtikuussa 1433 mutta palautti sen voimaan jo saman vuoden kesäkuussa. Taranton ruhtinas Giannantonio Orsini del Balzo puolestaan nostatti kapinan Apuliassa. Ludvig III kuoli lapsettomana marraskuussa 1434 ollessaan kukistamassa tätä kapinaa, joten Johanna tunnusti perillisekseen Ludvigin nuoremman veljen René I:n. Renéstä tuli Napolin kuningas Johannan kuoltua kolmisen kuukautta myöhemmin. Anjoun hallitsijasuku sammui Johannan kuollessa. Lähteet Aiheesta muualla Napolin hallitsijat Vuonna 1371 syntyneet Vuonna 1435 kuolleet
48,063
0.000183
0.000469
0.000832
0.000112
0.000244
0.003616
1774673
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pateniemen%20rauhanyhdistys
Pateniemen rauhanyhdistys
Pateniemen rauhanyhdistys on Oulun Pateniemessä sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Pateniemen rauhanyhdistyksen tärkeä toimintamuoto on seurat, joissa pidetään Raamatun tekstehin pohjautuvia seurapuheita. Historia Lestadiolaisten toiminta Pateniemessä alkoi vuonna 1873, jolloin Pateniemeen perustettiin saha. Lestadiolaiset järjestivät seuroja ja halusivat perustaa yhdistyksen tätä varten. Rauhanyhdistys perustettin toukokuussa 1934. Rauhanyhdistys sai tontin ja rakennustarvikkeet Pateniemen sahalta. Uusi toimitalo vihittiin marraskuussa 1938. Toimitaloa laajennettiin vuonna 1976, jolloin aloitettiin myös raamattuluokkatoiminta. 1990-luvulla yhdistys kasvoi aktiivisesti ja rauhanyhdistys päätti rakentaa uuden toimitalon. Uuden toimitalon avajaisjuhla pidettiin syyskuussa 1998. Lähteet Oulun rakennukset ja rakennelmat Oulun seurakunnat Pateniemi Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
36,931
0.000203
0.000475
0.000759
0.000127
0.000277
0.002808
1774682
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espen
Espen
Espen tarkoittaa seuraavia asioita: Espen, norjalainen etunimi Espen, kauppakeskus Vaasassa
189,636
0.000212
0.000492
0.000748
0.000137
0.000277
0.002563
1774688
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reidar%20T.%20Larsen
Reidar T. Larsen
Reidar Toralf Larsen (8. lokakuuta 1923 Lillehammer – 16. helmikuuta 2012) oli norjalainen poliitikko ja Norjan kommunistisen puolueen puheenjohtaja vuosina 1965–1975. Hän edusti puheenjohtajana keskitien linjaa ja otti etäisyyttä Neuvostoliittoon sekä Itä-Saksaan. Larsen myös vastusti lähentymistä työväenpuolueen kanssa ja kannatti sen sijaan työväenpuolueesta vasemmalla sijaitsevien pienpuolueiden yhtenäisyyttä. Vuonna 1975 hän siirtyi vastaperustettuun sosialistiseen vasemmistopuolueeseen ja erosi kommunistisesta puolueesta, joka oli jättäytynyt sosialistisen vasemmistopuolueen ulkopuolelle. Larsen erosi sosialistisesta vasemmistopuolueesta 1999 vastalauseena sille, että puolue tuki Naton pommituksia Jugoslaviassa. Lähteet Norjalaisten puolueiden puheenjohtajat Norjalaiset kommunistit Vuonna 1923 syntyneet Vuonna 2012 kuolleet
9,837
0.000215
0.0005
0.000751
0.000141
0.000269
0.002457
1774699
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaj%C3%A4rvi%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%29
Haapajärvi (Pieksämäki)
Haapajärvi on Etelä-Savon Pieksämäellä ja Pohjois-Savon Suonenjoella Haapajärven ja Suonteen lähellä sijaitseva järvi. Se sijaitsee Pieksämäen reitin alajuoksulla. Maantietoa Haapajärvi on 5,4 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 182 hehtaaria eli 1,8 neliökilometriä. Järvi on kaakkoisosaa lukuun ottamatta korkeintaan 300 metriä leveä. Järven ympäristö on alavaa maata, vaikka sen keskikohdassa on yksittäinen 50 metriä kohoava Sammakkovuori ja luoteispäässä muutaman metrin matalampi Tarvaisvuori. Kaakkoispäässä sijaitsee Vilponniemen takana Lahnalahti. Järven kapeassa luoteispäässä sijaitsee vuoren suojassa sijaitseva Sammakkolahti, edempänä Kalliolahti ja luoteispäässä vielä Matolahti ja Hautolahti. Järven pohjoisin lahti on Isolammakko, josta alkaa järven vuolain laskujoki Savijoki. Järvellä on neljä saarta, joiden yhteispinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Kolme suurinta saarta, Sourunsaari, Käärmesaari ja Kalliosaari, sijaitsevat Vilponniemeä vastapäätä Pieksämäen puolella toistensa lähellä. Neljäs saari on Naurislahdesta katsoen vastarannalla. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 5,87 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,2 metriä. Sillä on kolme yli 10-metristä syvännettä. Kaakossa sijaitsee yksi ja kaksi muuta sijaitsevat järven keskivaiheilla. Syvimmässä kohtaa on 12 metriä syvää ja tämä syvänne sijaitsee Naurislahden edustalla . Järven rantaviiva on 18,1 kilometriä pitkä. Suuri osa rantaviivasta on metsämaata. Peltoja esiintyy yksittäisinä palstoina Isolammakolla, Sammakkolahdella ja sitä vastapäätä, Lahnalahdella ja järven eteläpäässä. Niitä viljelee neljä maatilaa. Niiden lisäksi on viisi kiinteästi asuttua tilaa ja noin 30 vapaa-ajan asuntoa. Viereisen Suonteen kautta kulkee Lahnalahteakin sivuava Suonenjoen maantie (yhdystie 16199) ja Savon rata. Pieksämäen ja Suonenjoen välinen kuntaraja, ja samalla maakuntaraja, tulee järvelle Haapajoen mukana, jatkaa järven keskiselkää pitkin järven luoteispäähän ja kääntyy matolahdella pois järveltä. Järven itärannat kuuluvat Suonejoelle ja länsirannat Piekäsmäelle. Vesistösuhteet Haapajärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Pieksäjärven valuma-alueella (14.79), jonka Haapajoen alueeseen (14.792) järvi kuuluu. Haapajoen alue päättyy Savijärveen, joka sijaitsee pari kilometriä alajuoksulle päin. Valuma-alueen pinta-ala on siellä 271 neliökilometriä, jota voi soveltaa myös Haapajärven tapaukseen. Savijärven valuma-alueen järvisyys on 14,04 %. Päävirtaus tulee Haapajoesta, joka alkaa Pieksänjärvestä, ja jatkuu aluksi Savijokena ja virtaa usean vesistön kautta Koskeloveteen. Karttojen mukaan järvellä voi olla toinenkin laskuoja, jonka virtaama on kuitenkin pieni. Se alkaa Lahnalahdesta ja laskee Pieneen Uuhijärveen, joka kuuluu Suonenjoen valuma-alueeseen. Haapajärveen laskee Heinälamminpuro, jonka valuma-alueella sijaitsevat Mustalampi, Heinälampi, Keskuslampi ja Hoikka. Näiden lisäksi laskee Saarinen järveen Isolammakossa. Isolammakosta alkaa Savijoki, joka laskee Savijärveen. Haapajärven vedenpinnan korkeus on 102,1 metriä mpy, joten Savijoelle kertyy pudotusta 2,9 metriä. Lähteet Pieksäjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Suonenjoen järvet Bifurkaatiojärvet
11,867
0.000197
0.000462
0.000763
0.000121
0.000278
0.002991
1774700
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari%20Kosonen
Ilmari Kosonen
Ilmari Kosonen (16. huhtikuuta 1946 Sääminki – 11. lokakuuta 2022 Mikkeli) oli suomalainen metsänhoitaja, joka tuli tunnetuksi suomalaisten paikannimien alkuperän tutkijana. Maanviljelijäperheeseen syntynyt Ilmari Kosonen pääsi ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta ja opiskeli metsänhoitajaksi Helsingin yliopistossa. Hän toimi Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtajana vuosina 1973–1994. Kosonen perusti metsäalan asiantuntija-, konsultointi- ja koulutustehtäviä tarjonneen yrityksen, jota hän piti lähes 30 vuotta. Hän teki myös keksintöjä, muun muassa kehitti siirtoistutuksissa käytetyn taimikämmen-kuokan. Kosonen tutki suomalaisten paikannimien syntyhistoriaa yhdistäen karttojen ja kielihistorian tietoja ja kirjoitti aiheesta satoja lehtiartikkeleita ja antoi haastatteluja lehtiin. Hän piti myös yleisöesitelmiä, useimmiten kotiseutuyhdistysten pyynnöstä. Kosonen asui työuransa aikana pääasiassa Jyväskylässä, viimeiset vuotensa hän asui Enonkoskella. Kosonen oli Keski-Suomen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä lähes 20 vuotta ja hän osallistui muun muassa Sääminki-seuran sekä Savonlinnan oppaiden toimintaan. Hän oli mukana jäänveisto- ja hiekanveistokilpailuiden ja muiden vastaavien tapahtumien talkootoiminnassa ja teki pitkiä vaellusretkiä luonnossa patikoiden, polkupyörällä tai kirkkoveneellä. Kosonen kuoli lokakuussa 2022 76-vuotiaana äkillisen sairauskohtauksen seurauksiin Mikkelin keskussairaalassa. Lähteet Aiheesta muualla Päiväkirjavieras Ilmari Kosonen, Yle Savonlinna 3.8.2009 Metsänhoitaja Ilmari Kosonen : Mitä Nastolan seudun vanhat paikannimet kertovat? Villähteen kyläyhdistys 25 vuotta Kylärieha 14.5.2022 Villähteellä Suomalaiset metsänhoitajat Suomalaiset kotiseututyön vaikuttajat Vuonna 1946 syntyneet Vuonna 2022 kuolleet
16,898
0.000209
0.000488
0.000751
0.000136
0.000271
0.002548
1774703
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bjarne%20Br%C3%B8ndbo
Bjarne Brøndbo
Bjarne Arnstein Brøndbo (s. 19. syyskuuta 1964 Namsos) on norjalainen laulaja-lauluntekijä, joka tunnetaan D.D.E.-yhtyeen laulajana. Brøndbo varttui Overhallassa ja aloitti musiikkiuransa vuonna 1978 Humanic-nimisessä bändissä, josta hän siirtyi 1984 After Darkiin, vuonna 1992 perustetun D.D.E.:n edeltäjään. D.D.E.:ltä on ilmestynyt 12 studioalbumia, ja lisäksi Brøndbo on julkaissut kaksi sooloalbumia sekä singlejä. Vuonna 2003 Brøndbo esiintyi musikaalipääroolissa Trøndelagin teatterissa. Brøndbo osaa soittaa harmonikkaa, pianoa, tamburiinia ja huuliharppua. Lähteet Aiheesta muualla Norjalaiset laulaja-lauluntekijät Norjalaiset pianistit Norjalaiset harmonikansoittajat Norjalaiset huuliharpistit Vuonna 1964 syntyneet Elävät henkilöt
41,437
0.000209
0.000488
0.000751
0.000136
0.000271
0.002548
1774710
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka%20Ulmanen
Pekka Ulmanen
Pekka Ulmanen (1958 – 2023 Vaajakoski) oli suomalainen muusikko, joka oli jyväskyläläisen Se-yhtyeen kosketinsoittajana käyttäen nimeä P. A. Ulmanen. Pekka Ulmanen kävi Kemin lyseota yhdessä Se-yhtyeen keulahahmon Yarin eli Jari Knuutisen kanssa. He molemmat erosivat koulusta ollessaan lukion toisella luokalla perustaakseen oman bändin. Ulmasella oli laaja levykokoelma ja hän tutustutti myös Yarin suomalaiseen 1970-luvun alun rockiin. Heillä oli Kemissä Pohjolan Voima -niminen yhtye, jonka nimeksi tuli sittemmin Se ja kotipaikaksi Jyväskylä. Se-yhtye oli toiminnassa vuosina 1976–1985. Yhtye julkaisi tänä aikana neljä studioalbumia, joista usealla Ulmanen oli mukana soittamassa. Ulmanen teki sittemmin sekalaisia töitä ja oli muun muassa useiden vuosien ajan Miljoonasade-yhtyeen valomiehenä. Pitkään sairastellut Ulmanen kuoli 65-vuotiaana sairauskohtaukseen kotonaan Jyväskylän Vaajakoskella. Ulmasen kuolemasta kertoi 12. lokakuuta 2023 Se-yhtyeen keulahahmo Yari julkisessa Facebook-päivityksessään. Lähteet Suomalaiset kosketinsoittajat Vuonna 1958 syntyneet Vuonna 2023 kuolleet
17,218
0.000206
0.000483
0.000751
0.000134
0.000273
0.002609
1774711
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu%20Tolonen
Hannu Tolonen
Hannu Mikael Tolonen (1945 – 2005) oli suomalainen oikeustieteilijä, joka toimi Turun yliopiston yleisen oikeustieteen professorina vuodesta 1993. Tolonen väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1984 väitöskirjallaan Luonto ja legitimaatio. Tolonen toimi Turun yliopiston yleisen oikeustieteen ja oikeushistorian assistenttina vuosina 1974–1983 ja apulaisprofessorina vuosina 1984–1993, kunnes hänet nimitettiin yliopiston yleisen oikeustieteen professoriksi vuonna 1993. Tolosen tutkimus keskittyi oikeusteoriaan, jossa häntä kiinnosti etenkin oikeuden ontologia. Tolonen piti oikeutta moniulotteisena, jännitteisenä ja dynaamisena ilmiönä. Kaarlo Tuori on jäsentänyt Tolosen tuotannon oikeusteoreettisia perusteemoja jännitteisiksi käsitepareiksi, kuten rakenne–toiminta, abstrakti–konkreetti ja oikeusjärjestys–oikeusjärjestelmä. Tolonen sai paljon vaikutteita Otto Brusiinilta, joka toimi hänen opettajanaan ja oli hänen edeltäjänsä Turun yliopiston yleisen oikeustieteen professorina. Oikeusteorian ohella Tolosen tuotantoon kuului myös oikeushistoriallista tutkimusta, jossa hän keskittyi oikeuden aatehistoriaan ja jota edustaa esimerkiksi hänen väitöskirjansa sekä eurooppalaisen vaihdanta-, raha- ja sopimusjärjestelmän syntyä käsittelevä teos Korko, raha ja sopimus (1992). Teoksia Lähteet Tuori, Kaarlo: Sekä että. Teoksessa Tolonen, Hannu: Oikeuden kaleidoskooppi: Kirjoituksia oikeudesta ja sen historiasta. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2008. Viitteet Kirjallisuutta Oikeusfilosofit Suomalaiset oikeustieteilijät Suomalaiset professorit Turun yliopiston professorit Vuonna 1945 syntyneet Vuonna 2005 kuolleet
15,135
0.000206
0.000483
0.000751
0.000135
0.000267
0.002548
1774712
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sam%20Fr%C3%B6jd%C3%B6
Sam Fröjdö
Sam Fröjdö (s. 1976) on suomenruotsalainen säveltäjä, muusikko ja taiteilija Turusta. Fröjdö aloitti lyömäsoittimien opinnot Lapväärtin kansanopistossa (Pop/Jazz). Tämän jälkeen hän opiskeli klassisia lyömäsoittimia Pietarsaaren konservatoriossa. Keski-Pohjanmaalta Kruunupyystä kotoisin oleva Fröjdö muutti Turkuun vuonna 2000 aloittaakseen lyömäsoittimien opinnot Turun konservatoriossa sekä opiskellakseen musiikkitiedettä Åbo Akademissa. Fröjdö on - laulajana ja muusikkona - esiintynyt näyttämöillä kotimaansa lisäksi muissa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Englannissa ja Australiassa. Hän on toiminut myös taiteellisena johtajana ja kapellimestarina eri kuoroissa Turussa. Sam Fröjdö tunnetaan laajasta osaamisestaan ja taiteellisesta monipuolisuudestaan. Vuonna 2017 hän sai Musik & Talangin palkinnon muun muassa Åbo Rockskolanin perustamisesta vuonna 2008. Hän maalaa myös akryyli- ja öljymaalauksia, ja piti ensimmäisen oman näyttelynsä keväällä 2020. Sävellykset ja teokset Sielunmessu (2012-2013) kamariensemblelle, suurelle kuorolle ja kolmelle solistille. Teos esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 Turun Pyhän Mikaelin kirkossa. Tricherusa (2022) baritonisolistille, pianolle, sellolle, klarinetille ja lyömäsoittimille. Teos esitettiin ensimmäisen kerran RUSK-festivaalin aikana Pietarsaaressa vuonna 2022. Teoksen tekstin on kirjoittanut Göran Torrkulla. Kamariooppera Vita Damen (2013) kamariensemblelle ja kolmelle solistille. (Fröjdö kirjoitti myös librettoa.) Kantaesitys vuonna 2013 Turun Musiikkijuhlissa. Tre Södergran-sånger mieskuorolle. Laulusarja (2015) sopraanosolistille ja kamariyhtyeelle. Lisäksi kuoroteoksia, lastenmusiikkiprojekti Tjolahåpp!, soololauluja (piano- ja ensemble-säestyksellä), teoksia jazzyhtyeelle, sooloalbumi Songs from the second floor, jne. Lähteet Aiheesta muualla Sam Fröjdö, Composers & repertoire, Music Finland Den klassiska kvällen, Rusk 2022 - Konsertglimtar, Yle Arenan poddar Rockskolan, Aurakatu 1, Turku Personligare än så här har vi aldrig hört Sam Fröjdö, Åbo Underrättelser, 11. Sep 2021 Sam Fröjdö, Composer and Artist, Facebook profile Suomalaiset säveltäjät Suomenruotsalaiset muusikot Suomalaiset kuoronjohtajat Vuonna 1976 syntyneet Elävät henkilöt
43,228
0.000191
0.000456
0.000767
0.000116
0.000282
0.003143
1774713
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irja%20Aro-Heinil%C3%A4
Irja Aro-Heinilä
Irja Aro-Heinilä (s. 1947 Punkalaidun) on suomalainen kirjailija, pappi ja teologian tohtori. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, runo- ja pakinakokoelmia sekä lastenkirjoja. Hänen väitöskirjansa aiheena oli naiskuva ja naisen rooli Hilja Haahden tuotannossa, ja hän on myös kirjoittanut kirjan Hilja Haahden elämästä (SLS, 2007). Aro-Heinilä on tehnyt pitkään lähetystyötä Afrikassa ja työskennellyt opettajana Keniassa 1980-luvulla ja Tansaniassa 1990-luvulla. Irja Aro-Heinilä syntyi Punkalaitumella pienviljelijäperheen seitsemänneksi lapseksi 1947. Hän solmi avioliiton Veikko Aro-Heinilän kanssa 1968. Työvuosina Keniassa kehkeytyi ajatus lisäopiskelusta. Siihen avautui mahdollisuus 1990-luvulla tulleen aikuisopintotuen myötä, tosin samalla opettajan työtä tehden. Opettajavuosia kertyi kaksikymmentä. Irja Aro-Heinilä vihittiin papiksi yhdessä Veikko Aro-Heinilän kanssa 1995. Tämän jälkeen he lähtivät Tansanian Morogoron evankelis-luterilaisen kirkon papeiksi. Vuonna 2005 hän väitteli teologian tohtoriksi runoilija-kirjailija Hilja Haahden naiskuvista Helsingin yliopistossa. Irja Aro-Heinilä julkaisi 2023 Warelian kustantaman romaanin Kun emme mitään muuta voi, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten tyttöjen silpomista Afrikassa. Nykyisin Irja Aro-Heinilä asuu Naantalin saaristoon kuuluvalla Livonsaarella. Eläkkeelle jäätyään hän alkoi rakentaa naisten ja tyttöjen turvakotia Tansanian Morogoroon yhdessä Lempäälän seurakunnan, Lempäälän NMKY:n ja monien muiden tahojen kanssa. Ensimmäinen rakennus Kimbilion alueella otettiin käyttöön 2014. Irja Aro-Heinilä perusti myös oman toiminimen Artbox Irja vuonna 2010. Se on julkaissut kirjoja ja tuottaa edelleen erilaisia kulttuuripalveluja. Lähteet Aiheesta muualla Kirjailijan kotisivut Suomalaiset kirjailijat Vuonna 1947 syntyneet Elävät henkilöt
11,502
0.000202
0.000475
0.000755
0.000127
0.000277
0.002777
1774714
https://fi.wikipedia.org/wiki/Otokar%20Arma
Otokar Arma
Otokar Arma on turkkilaisen Otokarin valmistama sarja modulaarisia 6×6- ja 8×8 -alustaisia panssaroituja taisteluajoneuvoja. Suunnittelu Otokar suunnitteli Arman yksityisrahoitteisesti vuonna 2007 alkaneeseen Turkin asevoimien projektiin, jossa etsittiin pyörillä kulkevaa taistelu-/joukkojenkuljetusajoneuvoa. 6×6 esiteltiin vuonna 2010 ja 8×8 2011. Arma on amfibiokykyinen ja runkonsa ansiosta hyvin suojattu miinoilta ja ballistisesti sekä kemiallisilta ja biologisilta aseilta. Ajoneuvo on modulaarinen, joten se voidaan aseistaa useilla erilaisilla manuaalisilla tai kauko-ohjatuilla asejärjestelmillä, esimerkiksi konekiväärein. Arma voidaan ilmakuljettaa Lockheed C-130 Hercules -kuljetuskoneella. Käyttö Käyttäjämaat (Vuonna 2010 maa tilasi 73 ajoneuvoa.) (18. heinäkuuta 2023 kerrottiin maan tilaavan 834 ajoneuvoa.) (18. lokakuuta 2023 kerrottiin maan tilaavan "noin 230" ajoneuvoa 130 miljoonan euron sopimuksella.) (Vuonna 2017 maa tilasi 400 BMP-3:n torneilla varustettua Rabdan-mallin ajoneuvoa. Mahdollisesti lisäostoja suunnitteilla.) Taistelukäyttö Bahrain on käyttänyt Arma-vaunujaan Saudi-Arabian johtamassa väliintulossa Jemenin sisällissodassa. Lähteet Panssariajoneuvot Turkin asevoimat
155,979
0.00021
0.000492
0.000748
0.000137
0.000271
0.002533
1774724
https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert%20S.%20Summers
Robert S. Summers
Robert Samuel Summers (19. syyskuuta 1933 Halfway, Oregon – 1. maaliskuuta 2019 New Canaan, Conneticut) oli yhdysvaltalainen oikeustieteilijä. Summers toimi oikeushallinnon professorina Cornellin yliopistossa. Summersin vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon Oregonin yliopistossa vuonna 1955, opiskeli Fulbright-stipendillä Southamptonin yliopistossa ja suoritti oikeustieteellisen kandidaatin tutkinnon (LL.B) Harvardin yliopistossa vuonna 1959. Summers työskenteli Oregonin yliopistossa vuosina 1960–1968 ja Cornellin yliopistossa vuosina 1969–2010, jossa hänet nimitettiin professoriksi vuonna 1976. Hän myös luennoi ja toimi vierailevana professorina useissa yliopistoissa ympäri maailmaa sekä sai monia huomionosoituksia, kuten Helsingin yliopiston kunniantohtorin arvon vuonna 1990. Summers oli mukana perustamassa vuonna 1969 Council on Legal Education Opportunity -yhdistystä, joka pyrkii lisäämään vähemmistöjen ja pienituloisten osuutta oikeustieteellisessä koulutuksessa. Summers julkaisi 55 teosta ja yli 100 artikkelia, joissa hän käsitteli muun muassa oikeusrealismia, laintulkintaa sekä oikeuden muotoa ja sisältöä. Hän oli erikoistunut sopimus- ja kauppaoikeuteen sekä oikeusfilosofiaan ja -teoriaan. Summers kirjoitti yhdessä Michiganin yliopiston professorin James J. Whiten kanssa Yhdysvaltain kauppaoikeuden kodifikaation Uniform Commercial Code neliosaisen kommentaariteoksen, joka on alalla eniten viittattu ja josta oli otettu kuusi painosta Summersin kuolemaan mennessä. Summers osallistui lakikodifikaatioiden laatimiseen Venäjällä, Egyptissä ja Ruandassa. Hän oli myös mukana perustamassa Bielefelder Kreis -tutkijaryhmää. Lähteet Yhdysvaltalaiset oikeustieteilijät Yhdysvaltalaiset professorit Vuonna 1933 syntyneet Vuonna 2019 kuolleet
8,966
0.000208
0.000483
0.000744
0.000138
0.000261
0.002472
1774725
https://fi.wikipedia.org/wiki/SOK%3An%20varasto%20ja%20toimistot
SOK:n varasto ja toimistot
Entinen SOK:n Oulun konttori-, jakelu- ja varastorakennus on Oulun Vanhatullin kaupunginosassa toiminut konttori-, jakelu- ja varasto sekä myöhemmin uisean pien palveluyrityksen tiloina toiminut rakennus. Rakennus on arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen rakennus, joka valmistui vuonna 1938. SOK osti tontin Etu-Lyötyn alueelta vuona 1934, ja rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 1937 raeknuksen valmistuessa kesäkuussa 1938. Talo lukeutuu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin (RKY) ja kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten joukkoon. Alkuperäistä SOK:n toimintaa rakennuksessa oli vuoteen 1988, jonka jälkeen rakennus on ollut kaupan. Rakennuksessa on ollut vuokralla pienempiä palveluyrityksiä. Rakennuksen osti vuonna 2020 oululainen kiinteistösijoitusyhtiö Technocampus Oy, jonka tarkoitus on rakentaa varasto-osan eteläpäähän 12-kerroksinen uudisosa. Lähteet Aiheesta muualla Vanhatulli Liikerakennukset SOK:n varasto ja toimistot, Oulu (1938)
12,843
0.000209
0.000492
0.000751
0.000136
0.000273
0.002579
1774726
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri%20J.%20Toivonen
Lauri J. Toivonen
Lauri J. Toivonen oli suomalainen fantasiakirjailija. Lehtitiedon mukaan hän oli Tampereella asunut kansakoulun lämmittäjä ja entinen merimies. Toivosen vuonna 1933 ilmestynyt seikkailuromaani Uponnut maa kertoi Tyynellä valtamerellä sijainneesta tarunomaisesta korkealle kehittyneestä Mu-maasta, joka upposi suuressa luonnonmullistuksessa mereen Atlantis-mantereen tavoin. Romaanin kertoja lähtee muutamien toveriensa kanssa laivalla etsimään tätä maata ja he purjehtivat Helsingistä Englannin kautta ja edelleen Panaman kanavan läpi Pääsiäisaarelle. Romaanin kertoja uskoo Pääsiäissaaren olevan kuvapatsaineen muinaisen Mu-maan merenpinnan yläpuolelle jäänyt pieni jäännös. Retkikunta löytää saarelta eräästä luolasta maljakon, joka sisältää vanhaa kirjoitusta täynnä olevia ohuita hopealevyjä. Hopealevyt on kirjoittanut ja luolaan tallentanut eräs Mu-maan tuhosta henkiinjäänyt ylimmäisen papin Eknon poika Minos, joka purjehtii muiden tuhosta henkiinjääneiden kanssa Välimerelle ja perustaa Kreetan saarelle uuden minolaisen kultturin. Hopealevyjen sisältämä kertomus alkaa siitä kun Minos karkaa Ra-jumalan temppelistä yhdessä pyhän papittaren Ilamin kanssa ja kertomus päättyy Mu-maan tuhoon. Teoksia Uponnut maa : historiallinen romaani Etelämereltä. WSOY 1933 Lähteet Suomalaiset fantasiakirjailijat Syntymävuosi puuttuu Kuolinvuosi puuttuu
76,997
0.000195
0.00046
0.000767
0.000118
0.000278
0.003067
1774728
https://fi.wikipedia.org/wiki/Josh%20Rock
Josh Rock
Josh Rock (s. 13 maaliskuuta 2001) on pohjoisirlantilainen dartsinpelaaja, joka on pelannut PDC:n alaisuudessa vuodesta 2022. Rock on urallaan saavuttanut nuorten maailmanmestaruuden vuonna 2022, jossa hän heitti kaikkien aikojen korkeimman nuorten MM-kisojen loppuotteluiden keskiarvotuloksen 104,13. Dartsin MM-kisoissa Rockin paras saavutus on selviytyminen 16 parhaan joukkoon debyyttikisoissaan vuonna 2023, jossa hän putosi neljännellä kierroksella walesilaiselle Jonny Claytonille. Rock on selviytynyt 16 parhaan joukkoon myös vuoden 2022 EM- sekä Grand Slam of Darts- kisoissa. Lokakuussa 2023 Rock on maailmanlistan sijalla 26. Vuoden 2022 Grand Slam of Darts -kisassa Rock heitti uransa ensimmäisen televisioidun yhdeksän tikan pelin alankomaalaista Michael van Gerweniä vastaan. Lähteet Brittiläiset dartsinpelaajat Pohjoisirlantilaiset urheilijat Vuonna 2001 syntyneet Elävät henkilöt
9,239
0.000208
0.000484
0.000755
0.000133
0.000275
0.002655
1774729
https://fi.wikipedia.org/wiki/Romanian%20unkarilaisten%20demokraattinen%20liitto
Romanian unkarilaisten demokraattinen liitto
Romanian unkarilaisten demokraattinen liitto (, lyh. RMDSZ, . lyh. UDMR) on romanialainen puolue, joka edustaa maan suurta unkarilaisvähemmistöä. Puolue perustettiin 25. joulukuuta 1989 Nicolae Ceaușescun diktatuurin romahdettua. Sen päätarkoitus on edustaa maan unkarilaisväestöä ja suojella heidän kieltään ja kulttuuriaan. Puolueen perustaja kalvinistipappi László Tőkés lukeutuu kommunistidiktatuurin päättäneen vallankumouksen johtajiin. Romanian unkarilaisista enemmistö äänestää puoluetta, ja se on ollut mukana useimmissa maan hallituksissa. Unkarilaisten demokraattisen liiton suurimpiin poliittisiin saavutuksiin voidaan lukea vuoden 2001 kielilaki, joka sallii vähemmistökielten käyttämisen virallisissa yhteyksissä kunnissa, joiden väestöstä vähintään 20 prosenttia kuuluu kyseiseen kielivähemmistöön. Se on myös saanut turvattua oikeuden unkarinkieliseen koulutukseen. RMDSZ on suurin kolmesta romanianunkarilaisia edustavista poliittisista puolueista. Se on erittäin läheisissä väleissä Unkarin Fidesz-puolueen kanssa, joka on ostanut Romanian unkarilaismedioita itselleen. Romanian ja Unkarin keskinäiset suhteet ovat toisinaan jännitteiset. Puolueen puheenjohtaja Hunor Kelemen on kertonut medialle ulkounkarilaisten tukevan Fideszin politiikkaa, mikä näkyy puolueen suurena kannatuksena Unkarin vaaleissa ulkounkarilaisten keskuudessa. RMDSZ:llä on 20 edustajaa Romanian edustajainhuoneessa. Senaatissa puolueen edustajia on yhdeksän. Euroopan parlamentissa puolueen kaksi europarlamentaarikkoa kuuluvat Euroopan kansanpuolueen ryhmään. Puheenjohtajat Seuraavat henkilöt ovat toimineet puolueen puheenjohtajina: Géza Domokos 1990–1993 Béla Markó 1993–2011 Hunor Kelemen 2011– Lähteet Romanian puolueet Euroopan kansanpuolueen jäsenpuolueet
18,330
0.000206
0.000481
0.000751
0.000131
0.000275
0.00267
1774734
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sobekhotep%20V
Sobekhotep V
Sobekhotep V tai Sebekhotep V oli muinaisen egyptin 13. dynastiaan kuuluva faarao. Torinon papyruksen mukaan hän hallitsi 4 vuotta, 8 kuukautta ja 29 päivää. Hänet mainitaan myös Karnakin kuningasluettelossa. Lähteet Egyptin faaraot Ennen ajanlaskumme alkua syntyneet Ennen ajanlaskumme alkua kuolleet
11,294
0.000212
0.000492
0.000748
0.000137
0.000275
0.002548
1774735
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hor%20%28faarao%29
Hor (faarao)
Hor tai Hor I (myös Hor Awibre) oli muinaisen egyptin 13. dynastiaan kuuluva faarao. Hän hallitsi noin 1777–1775 eaa. Hor määräsi hallintokaudellaan uudistamaan faarao Amenemhat III:n pyramidin Dahshurissa. Omaksi haudakseen Hor valitsi käyttämättömän kuiluhaudan. Horin hauta löydettiin arkeologisissa kaivauksissa vuonna 1894, ja sieltä löytyi erilaisia esineitä sekä faaraota esittävä puuveistos. Lähteet Egyptin faaraot Ennen ajanlaskumme alkua syntyneet Ennen ajanlaskumme alkua kuolleet
80,144
0.000208
0.000483
0.000751
0.000133
0.000277
0.002655
1774742
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantue
Rantue
Rantue () on maaseututaajama (posjolok) Sortavalan kaupunkikunnassa, Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan Riekkalansaaren länsirannalla. Vuonna 2013 Rantueessa oli 29 asukasta. Rantueessa sijaitsee ortodoksinen Sortavalan pyhän Nikolaoksen kirkko eli Miikkulan kirkko. Alueella on ollut kirkko ainakin jo 1500-luvun alussa. Suomelle kuuluessaan Rantue oli yksi Sortavalan maalaiskunnan kylistä. Sotien jälkeen maalaiskunnan asukkaita sijoitettiin muun muassa Jyväskylän maalaiskuntaan, jonka Palokan kylään syntyi suurimmaksi osaksi siirtolaisten asuttama Rantueeksi nimetty asuinalue. Nykyään asuinalue kuuluu Jyväskylän Mannilan kaupunginosaan. Lähteet Sortavalan piirin asutut paikat Sortavalan maalaiskunnan kylät
9,600
0.000202
0.000475
0.000763
0.000126
0.00028
0.002853
1774746
https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus%20H%C3%B6ltt%C3%A4
Severus Hölttä
Uuno Severus Hölttä (1895–1966) oli suomalainen taidemaalari. Hölttä oli Suomen sisällissodan aikana punakaartissa. Sodan päätyttyä hän joutui Hennalan vankileirille mutta karkasi sieltä ja pakeni Ruotsiin. Hölttä oleskeli sitten ulkomailla ja palasi Suomeen vasta syyskuussa 1928. Hölttä pidätettiin Kotkassa lokakuussa 1928 epäiltynä osallisuudesta sisällissodan aikana tapahtuneeseen seppä Evert Naakan murhaan. Kolme punakaartilaista haki 8. huhtikuuta 1918 Naakan asunnostaan Kotkan Hovinsaarella viedäkseen hänet työväentalolle kuulusteltavaksi. Uuden aseman kohdalla he kuitenkin surmasivat Naakan ja heittivät hänen ruuminsa avantoon. Ruumis löytyi vasta myöhemmin keväällä. Kotkan raastuvanoikeudessa todettiin, että Hölttä ei ollut voinut osallistua murhaan, koska hän jalkavamman takia ei ollut murhapaikalla. Raastuvanoikeus vapautti Höltän, mutta syyttäjä valitti Viipurin hovioikeuteen, joka puolestaan tuomitsi Höltän avunannosta murhaan kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Tuomiosta valitettiin korkeimpaan oikeuteen, ja korkein oikeus kumosi 7. kesäkuuta 1929 antamallaan päätöksellä hovioikeuden tuomion ja vapautti Höltän kaikesta vastuusta. Hölttä oli kuitenkin joutunut istumaan kuukausikaupalla syyttömänä vankilassa. Kansan Arkistossa säilytetään Höltän vesiväritöitä, piirustuksia ja käsinkirjoitettuja muistiinpanoja. Höltän papereiden joukossa on myös vanha punakaartin jäsenkortti ja korkeimman oikeuden vapauttava päätös seppä Naakan murhajutussa. Lähteet Aiheesta muualla Severus Höltän maalauksia vuosilta 1937–1950 (Finna) Suomalaiset taidemaalarit Suomen sisällissodan punaiset Vuonna 1895 syntyneet Vuonna 1966 kuolleet
10,177
0.000189
0.00045
0.000786
0.000112
0.000282
0.003403
1774758
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykopiraatti
Psykopiraatti
Psykopiraatti (eng. Psycho–Pirate) on nimitys kahdelle DC Comicsin sarjakuvissa esiintyneelle superroistolle. Hahmon ensimmäinen versio esiintyi ensimmäisen kerran All-Star Comics #23 numerossa joulukuussa 1944 ja hänet loivat Gardner Fox ja Joe Gallagher. Hahmon toinen versio esiintyi ensimmäisen kerran Showcase #56 numerossa kesäkuussa 1965 ja hänet loivat Gardner Fox ja Murphy Anderson. Molemmat Psykopiraatin variaatiot ovat olleet Oikeuden Yhteiskunnan vihollisia. Taustaa Ensimmäinen Psykopiraatti oli Charles Halstead, joka oli alun perin Daily Courierin linotyyppikirjoittaja, joka tuli kateelliseksi pomonsa menestyksestä; Myöhemmin hänestä tulee rikollisnero nimellä Psykopiraatti. Hän suunnittelee rikoksia tunteiden perusteella toivoen tuhoavansa pomonsa. Charles Halsteadin elämästä ei tiedetä mitään ennen kuin hänestä tuli Daily Courierin linotyyppikirjoittaja. Pitkäaikainen työntekijä Halstead oli kustantaja Rex Morganin ystävä ja suosikki. Salaa kuitenkin Halstead oli turhautunut hänen edistymiseensä lehdessä ja jossain vaiheessa hän pimahti. Hän päätti ottaa sen, mitä hän ei ollut koskaan voinut ansaita. Hänen ensimmäinen kohteensa oli itse sanomalehti. Hän alkoi lavastella sarjaa rikoksia, jotka perustuivat tunteisiin (viha, ahneus jne.) Courierin aavistamatta, mikä johti hänen rikoksiinsa. Ajan myötä Halstead, Psykomerirosvona, muuttui rohkeammaksi. Hän kirjoitti kirjeen Courierille haastaen Oikeuden Yhteiskunnan pysäyttämään uuden rikosten aallon, joka perustui erilaisiin tunteisiin. Hän esimerkiksi sai aikaan pelkoa kaupungin asukkaissa, jossa hän uhkasi päästää valloilleen tappavan ruton, kunnes Doctor Mid-Nite pysäytti hänen suunnitelmansa. Jokaiselle JSA:n jäsenelle annettiin tunne ja tehtävä ratkaistavaksi. Kun JSA oli hajallaan ja vain Atomi vartioi Halsteadia, Psykopiraatti aloitti kampanjan julkaisijan masentamiseksi jatkuvalla epätoivon uutisella: liiketoiminnan epäonnistuminen, avioero, ulosotto – sarja valheita, joiden tarkoituksena oli murskata hänen työnantajansa henki. Poistaakseen Atomin hän vakuutti sankarin, että JSA oli vangittu, ja lähetti Atomin pelastamaan heidät. Atomi havaitsi juonen ja voitti rikollisen kätyrit, jotka oli naamioitu JSA:iksi. Näin tehdessään Atomi selvitti Psykopiraatin todellisen henkilöllisyyden, joka ampui häntä säilyttääkseen salaisuutensa. Haavoittuneena Atomi pääsi Courierille juuri JSA:n palattua ja paljasti Halsteadin Psykopiraattina. Halstead tuomittiin myöhemmin pitkäksi ajaksi vankeuteen sen jälkeen, kun Justice Society of America vangitsi ja laittoi hänet vankilaan. Hän pakeni pelaamalla vartijan tunteilla, mutta JSA kuuli hänen suunnitelmistaan ​​sellitoverilta ja onnistui vangitsemaan hänet. Hän jatkoi tunteiden mystiikan tutkimusta kuolemaansa asti joskus 1960-luvulla. Toinen Psykopiraatti Roger Hayden on vangittu gangsteri (myöhemmin muutettu nuoreksi 20-vuotiaaksi, joka tuomittiin vuodeksi vankeuteen häntä tunteellisesti hyväksikäyttäneen psykiatri-isänsä kimppuun hyökkäämisestä), joka oli Halsteadin sellikaveri Earth-Two maailmassa. Halsteadin kuolintoive saada perintönsä jatkumaan saa hänet kertomaan Haydenille salaisuuden, jonka hän on ennustanut vankilavuosinaan: Medusa-naamioiden olemassaolon. Nämä kultaiset naamiot antavat käyttäjälleen voiman projisoida tunteita muihin. Hayden löytää nämä naamarit, yhdistää ne yhdeksi kasvolevyksi ja käyttää voimiaan tullakseen superroistoksi. On yhä ilmeisempää, että hän on riippuvainen muiden tunteiden imemisestä, vaikka se aiheuttaa hänelle kipua, joka saattaa johtua kaikkien naamioiden yhdistämisestä yhdeksi. Hän joutuu lopulta vankilaan Tohtori Kohtalon ja Hourmanin kanssa käydyn taistelun jälkeen. Hayden palaa julkisuuteen, kun hän alkaa salakavalasti vaikuttaa Gotham Cityn merkittäviin kansalaisiin Bruce Wayneen ja Alan Scottiin; Wayne on entinen varakas liikemies ja nyt Gothamin poliisivoimien komisario ja Scott on televisioaseman WXYZ presidentti. Aluksi Psykopiraatti vaikuttaa eniten Scottiin, kun hän Vihreä Lyhty -persoonassaan alkaa harjoittaa turhautumistaan ​​ihmiskuntaan yksityiselämänsä epäonnistumisen vuoksi, kuten hänen asemaansa uhkaava konkurssi. Luotuaan häiriön Gothamin kansainvälisellä lentokentällä hänet hillitsevät hänen JSA-toverinsa, jotka auttavat sekä Scottia että joukkuetoveriaan Salamaa, joka oli myös ollut Haydenin hallinnassa. Seuran on seuraavaksi taisteltava jäsenistönsä sisällä sisällissotaa, jonka on käynnistänyt Wayne, joka on edelleen Haydenin hallinnassa ja päättänyt vapauttaa Gothamin kaikista supersankareista. Hayden liittyy myöhemmin Superrikollisten Salainen Yhteisö -järjestöön, koska Ultra-Humaniitti on värvännyt hänet voittamaan Haydenin vanhan vihollisen Hourmanin. Vaikka hän alun perin menestyy Ultrahumaniitin suunnitteleman laitteen ansiosta, joka vahvistaa ja projisoi Haydenin kasvoja ja siten hänen hallintaansa, lopulta sekä Justice Society että Justice League kukistavat Haydenin ja hänen joukkuetoverinsa petettyään muita Secret Societyn jäseniä. Pahikset sijoitettiin moniulotteiseen repeämään, joka tunnetaan nimellä Limbo. Limbossa ollessaan Ultrahumaniitti saa henkisen kontaktin nuorempaan itseensä 1940-luvulta, ja kaksi Ultrahumaniittia pystyvät vetämään salaisen seuran, mukaan lukien Haydenin, takaisin tuolle aikakaudelle, jossa Tähtieskadroonan ja aikaan kadonneet Infinity Incin jäsenet kohtaavat ja kukistavat heidät. Crisis on Infinite Earths -rajoitetussa sarjassa Monitor värvää Haydenin – joka auttaa Firestormia rekrytoimaan vihollisensa Killer Frostin Monitorin tiimiin saamalla hänet rakastumaan Firestormiin – mutta Anti-Monitor sieppaa Haydenin nopeasti. Vastineeksi siitä, että Psykopiraatti voi leikkiä koko maailman ja kaikkien sen asukkaiden tunteilla, hänestä tulee Anti-Monitorin rikoskumppani, joka manipuloi vangittua Barry Allenia. Salaman voimaa tehostetaan hetkeksi, jotta Hayden voi hallita kolmea jäljellä olevaa vaihtoehtoista maapalloa (Maa-4, Earth-S ja Earth-X), jolloin heidän sankarinsa provosoituvat hyökkääviksi ryhmiksi, jotka on lähetetty pelastamaan heidät. Psykopiraatin voimiensa käyttö tässä mittakaavassa saa hänet "palamaan loppuun", jotta hän ei voi käyttää voimiaan uudelleen myöhemmin. Vaikka Anti-Monitor vähättelee jatkuvasti Psykopiraattia, hän pitää hänet lähellään siltä varalta, että hänen tunteiden manipulointikykynsä osoittautuvat hyödyllisiksi myöhemmin ja koska hänellä ei ole aikaa löytää tai luoda joku muu, jolla on samat voimat. Kriisin ratkaisun jälkeen Psykopiraatti on yksi harvoista henkilöistä, joilla on täydet muistot tapahtumasta. Näistä muistoista hulluksi muuttuneena Psykopiraatti esitetään 'Kriisin' viimeisissä paneeleissa pakkopaidassa Arkhamin mielisairaalassa. Vuoden 1995 Underworld Unleashed tarinassa Psykopiraatti myi sielunsa Neronille vastineeksi lisävoimista. Tämän seurauksena hänen asunsa muuttui. Haydenilla on nyt musta nahkatakki yllään ja tämän käyttämän maskin metalli muuttui silmälapuksi ja korvaa noin puolet hänen aivoistaan. Psykopiraatti taistelee jälleen kerran järkevänä ja viittamatta Infinite Earths -kriisin tapahtumiin ja Multiversumin olemassaoloon. Hän taistelee Manhunterin Chase Lawler -versiota vastaan ​​ennen kuin hänet pidätetään ja lähetetään vankilaan. Infinite Crisis tarinassa Musta Adam tappoi Psykopiraatin kaivaen tämän silmät ulos sormillaan ja työntäen tämän Medusa-naamion suoraan hänen päänsä läpi tappaen hänet välittömästi. Blackest Night tarinassa paljastettiin, että Psykopiraatti oli yksi Hall of Justicen alle haudatuista vainajista. Hänet herätettiin myöhemmin henkiin Mustana Lyhtynä tapahtuman aikana. Psykopiraatti hyökkäsi Smallvilleen tappaen useita kaupungin asukkaita, kunnes Conner Kent, Teräspoika onnistui kukistamaan hänet. Syyskuussa 2011 The New 52 käynnisti uudelleen DC:n jatkuvuuden. Tällä uudella aikajanalla uusi versio Psykopiraatista esiintyy ensimmäisen kerran Superboyssa (vol. 6) #23 Twenty-ryhmän jäsenenä, joka on ryhmä ihmisiä, jotka ovat saaneet Brainiac-tartunnan psionisella viruksella, mikä antaa heille kaikki psioniset kyvyt. Hänet vangittiin H.I.V.E. Queenin toimesta, toisen Twentyn jäsenen, josta oli tullut innokas Brainiac-harrastaja. Psykopiraatti onnistui pakenemaan ja löysi Medusa-naamion, esineen, jonka hän uskoi suojelevan häntä muilta ihmisiltä, ​​joilla on psyykkisiä voimia. Sitten hän vietti seuraavat neljä vuotta piilossa muilta H.I.V.E.:n fyysikoilta, jotka käyttivät vangittuja ihmisiä tehostaakseen toimintaansa Metropolisissa. Psi-War tarinassa Psykopiraatti onnistui kukistamaan Hector Hammondin ja H.I.V.E. Queenin, jotka taistelivat kaupungin hallinnasta. Hayden luo myöhemmin kaaosta ja mellakoita kaupunkiin ja taistellessaan Teräsmiestä vastaan tämä onnistuu poistamaan tämän käyttämän Medusa-naamion ja tuhoaa sen lämpökatseellaan kukistaen tämän. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan taistelun jälkimainingeissa. DC Rebirthissa Psykopiraatti ja Hugo Strange lähetetään Gothamiin osana Amanda Wallerin Task Force X:tä. Heti kun he saapuvat, Hugo Strange poikkeaa tehtävästään ja tartuttaa Gotham Cityn uusimmat sankarit Gothamin ja Gotham Girlin Psykopiraatin avulla valtavaan raivoon ja pelkoon, mikä saa Gothamin menemään murhanhimoiseen riehumiseen. Tämän ansiosta Strange vaihtaa Psykopiraatin Banelle, joka haluaa hänen auttavan häntä voittamaan lapsuutensa kauhut ja riippuvuutensa Venomiin. Kun Batman saa tietää tästä, hän muodostaa oman itsemurharyhmänsä Pronssitiikerin, Vatsastapuhujan, Kissanaisen sekä Punchin ja Jeweleen kanssa. Yhdessä he soluttautuvat Banen vankilalinnoitukseen Santa Priscan saarella ja hakevat Psykopiraatin. Batman palauttaa Haydenin Gotham Cityyn ja käyttää häntä korvatakseen Gotham Girlille aiheuttamansa henkisen vahingon. Psykopiraatin käyttämä naamio päätyi Batmanin haltuun, mutta myöhemmin Banen agentit onnistuivat varastamaan sen takaisin. Dark Knights Death Metalin tapahtumien aikana Psykopiraatti vangittiin Themysciralle muiden eloonjääneiden superroistojen kanssa. The Chronicler, The Handsin edustaja, astui Multiversumiin Lähteen takaa tallentaakseen Multiversumin historian ennen kuin se tuhoutui. Chronicler kiinnosti Psykopiraattia, koska hän yksin muisti todellisuuden todellisen historian ennen ensimmäistä kriisiä. Hän imi Psykopiraatin muistot ja kertoi hänelle, että tämä olisi viimeinen kriisi ja hänen todellisuutensa loppu. Tämä osoittsutui myöhemmin epätodeksi, kun Ihmenainen onnistui vakuuttamaan Kädet paitsi säästämään Multiversumin, myös antamaan sen kasvaa uudeksi Omniversumiksi nykyisten 52 todellisuuden rajojen yli. Flashpoint Beyond sarjakuvassa Psykopiraatti nähtiin Arkhamin mielisairaalan vankisellissä hirttäytyneenä, kun Thomas Wayne, Flashpoint-maailman Batman löysi hänet. Syyllinen Psykopiraatin kuoleman takana osoittautui myöhemmin Martha Wayneksi, Flashpoint-maailman versioksi Jokerista. Myöhemmin Thomasin ja Marthan kohtaamisen jälkeen Martha kertoi Thomasille saaneensa selville Psykopiraatin avulla miehen, josta piti alun perin tulla Jokeri oikean nimen selville. Neljäosaisessa Elseworld-tarinassa JSA: The Golden Age Charles Halsteadin versio Psykopiraatista nähdään Injustice Societyn jäsenenä. Alkuperäisellä Psykopiraatilla Charles Halsteadilla ei ole yli-inhimillisiä voimia; Hän on kuitenkin loistava rikollinen, jolla on erinomainen käsitys ihmisen psykologiasta ja tunteista. Medusa Maskin avulla Roger Hayden pystyy projisoimaan tunteita muihin ihmisiin. Usein se näyttää voimistavan tunteita, joita ihminen jo tuntee, olivatpa ne kuinka pieniä tahansa. Hayden näyttää myöhemmin voiman ilmentää kaikkia DC Multiversumin -hahmoja, jotka oli tuhottu Infinite Earths -kriisin aikana tai minkä tahansa elävän hahmon aikana. Psykopiraatti on myös osoittanut jonkinlaista kehonhallinnan uudistumista, koska hän pystyy uudistumaan Power Girlin murskattua hänet ja naamioiden myös itsensä Legionin lentorenkaaksi. 1990-luvun uudistuksensa aikana Psykopiraatti oli psyykkinen vampyyri, joka kykeni tyhjentämään tunteita muilta ihmisiltä. The New 52 -uudelleenkäynnistyksen jälkeen Roger Hayden kuvataan meediona, joka on erikoistunut manipuloimaan muiden ihmisten tunteita telepaattisesti. Esimerkkejä ovat: henkilön rauhoittaminen tehdäkseen heistä järkevämpiä tai kielteisten tunteiden, kuten pelon tai vihan, voimistaminen niin, että ihmiset tulevat murhanhimoisiksi. Medusa-naamiota käyttäessään Haydenin tunteita manipuloiva voima kasvoi siihen pisteeseen, että hän pystyi hallitsemaan koko Metropolisia rasittamatta itseään. Naamio tarjosi hänelle myös useita muita kykyjä, mukaan lukien mielen suojaaminen muiden telepaattien tunkeutumista vastaan, levitaatio, muiden psi-voimalla olevien yksilöiden mentaalienergian tyhjentäminen lisätäkseen omaa voimaansa, projisoi psionisia rakenteita jättimäisten oranssien käärmeiden muodossa, joita hän käyttää hyökätäkseen vihollisia vastaan, muodostaen psyykkisen linkin toiseen ihmiseen, projisoimalla mielensä valtavien etäisyyksien yli (oleellisesti antaen hänelle kaikkialla läsnäolon), taivuttaakseen psionisia hyökkäyksiä, projisoimalla psionisen energian iskuja ja luomalla illuusioita. Muussa mediassa Animaatiossa Roger Haydenin versio Psykopiraatista esiintyi cameo-roolissa Justice League Unlimited sarjassa Gorilla Groddin johtaman Secret Societyn jäsenenä. Tällä versiolla ei ollut Medusa-naamiota eikä puheroolia. Roger Haydenin versio Psykopiraatista esiintyi Batman: The Brave and the Bolt -sarjassa, jossa häntä ääninäytteli Armin Shimerman. Charles Halsteadin versio Psykopiraatista esiintyi animaatioelokuvassa Justice Society: World War II, jossa häntä ääninäytteli Geoffrey Arend. Tämä versio on peräisin Earth-2:sta ja sillä on mielenhallintakykyjä. Hän aivopesee oman maailmansa Vesimiehen ja atlantislaiset yhdistämään voimansa natsien kanssa tarkoituksenaan saada edellämainitut tuhoamaan jälkimmäiset, jotta Halstead voi vallata maailman. Samalla kun Justice Society of American jäsenet ja Earth-1 maailman Salama kohtaavat ja kukistavat hänet, Halstead tappaa Steve Trevorin taistelun aikana. Televisiossa Roger Haydenin versio Psykopiraatista esiintyi Arrowversen crossover-tarinassa "Elseworlds", jossa häntä esitti Bob Frazer. Psykopiraatti esiintyi Cecile Hortonin kautta The Flash sarjan seitsemännellä kaudella, jossa häntä esitti Danielle Nicolet. Videopeleissä Roger Haydenin versio Psykopiraatista esiintyi pelattavana hahmona Lego DC Super-Villains -pelissä, jossa häntä ääninäytteli Armin Shimerman. Tämä versio hahmosta oli Tuomion Legioonan jäsen. Lähteet DC-universumin superroistot
44,976
0.000203
0.000477
0.000759
0.00013
0.000277
0.002762
1774766
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yozgatin%20kansallispuisto
Yozgatin kansallispuisto
Yozgatin kansallispuisto on luonnonsuojelualue Turkissa noin viisi kilometriä Yozgatista. Siellä kasvaa havupuita, tammia ja katajaa. Alueella on myös kuumia lähteitä. Puisto on perustettu vuonna 1958, ja se on Turkin vanhin kansallispuisto. Lähteet Turkin maantiede Kansallispuistot
4,413
0.00021
0.000488
0.000748
0.000135
0.000278
0.002625
1774767
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n%20pappila
Lempäälän pappila
Lempäälän pappila (ruots. Lembois prästgård) on entinen kirkkoherran virka-asunto Lempäälässä, Pirkanmaalla. Hirsinen rakennus on valmistunut vuonna 1903 arkkitehti Berndt Blomin piirustusten mukaisesti. Tyylisuunnaltaan pappila edustaa jugendia, ja se on yksi arvokkaimpia jugendpappiloita Tampereen hiippakunnassa. Rakennuksen omistaa Lempäälän seurakunta. Samalla paikalla on sijainnut pappila jo 1400-luvulla. Nykyisin pappilassa sijaitsee seurakunnan kokoontumis- ja työtiloja. Lempäälän pappila on remontoitu viimeksi vuosina 2011–2012. Lähteet Lempäälän rakennukset ja rakennelmat Suomen pappilat
13,874
0.000212
0.000488
0.000748
0.000135
0.000275
0.002563
1774770
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulunsalon%20kirkonkyl%C3%A4n%20rauhanyhdistys
Oulunsalon kirkonkylän rauhanyhdistys
Oulunsalon kirkonkylän rauhanyhdistys on Oulunsalossa sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Rauhanyhdistyksen tarkoituksena on järjestää seuroja ja julistaa sanaa Jeesuksen lähetyskäskyn mukaisesti. Kirkonkylän Rauhanyhdistyksessä on noin 550 jäsentä. Rauhanyhdistyksen seurasaliin mahtuu 800 henkilöä, ja siellä pidetään seuroja sunnuntaisin. Historia Oulunsaloon lestadiolaisuus levisi 1860-luvun loppupuolella. 1870-luvun alussa saarnaajaksi ja maallikkojohtajaksi nousi Pekka Anttila, jonka saarnamatkat ulottuivat Oulunsalon ulkopuolelle. Vuonna 1882 Oulunsalossa oli voimakas herätys. Liikkeen kannatus kasvoi ja 1900-luvun vaihteessa 1140 asukkaan pitäjässä oli noin 200 lestadiolaiskristittyä. Lähteet Viitteet Oulunsalon rakennukset ja rakennelmat Oulun seurakunnat Oulunsalo Suomen rukoushuoneet Vanhoillislestadiolaisuus
29,845
0.000209
0.000484
0.000751
0.000134
0.000275
0.002625
1774775
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ren%C3%A9%20I%20%28Anjou%29
René I (Anjou)
René I eli René Anjoulainen (; 16. tammikuuta 1409 Angers – 10. heinäkuuta 1480 Aix-en-Provence) oli Anjoun herttua ja Provencen kreivi vuosina 1434–1480, Napolin kuningaskunnan kuningas vuosina 1435–1442, Barin herttua vuosina 1431–1480 sekä avioliittonsa kautta Lothringenin herttua vuosina 1431–1453. Hän oli myös Ranskan kuninkaan Kaarle VII:n lanko ja Englannin kuningattaren Margareeta Anjoulaisen isä. René I oli merkittävä taiteiden suosija Provencessa, ja häneltä tunnetaan myös omia kirjallisia teoksia. René I tunnetaan myös nimellä ”hyvä kuningas René” (Le bon roi René). Elämä René I:n vanhemmat olivat Napolin kuninkaaksi julistautunut Anjoun herttua Ludvig II ja Aragonian prinsessa Jolanda. Hänen äidinisänsä oli Aragonian kuningas Juhana I, vanhempi veljensä Anjoun herttua Ludvig III ja siskonsa Ranskan kuningatar Maria Anjoulainen, kuningas Kaarle VII:n puoliso. René I oli myös Ranskan kuninkaan Juhana II:n pojanpojanpoika. Vuonna 1419 Renén äidin eno, Barin herttua Ludvig nimesi Renén perillisekseen. Samana vuonna René naitettiin Lothringenin herttuan Kaarle II:n tyttären Isabellan kanssa molempien ollessa vasta lapsia. René peri Barin herttuakunnan Ludvigilta vuonna 1430. Kaarle II:n kuoltua seuraavana vuonna Isabella peri vuorostaan Lothringenin, jonka herttuaksi René julistautui vaimonsa nimissä. Kaarle VII tuki hänen oikeuttaan Lothringeniin, mutta Burgundin herttua Filip Hyvä tuki kilpailevaa kruununtavoittelijaa, kreivi Antoine de Vaudémontia. René kärsi tappion Antoine de Vaudémontille 2. heinäkuuta 1431 käydyssä Bulgnévillen taistelussa ja jäi tämän vangiksi. Antoine luovutti Renén vankina Filip Hyvälle. Hänet vapautettiin toukokuussa 1432 hänen luovutettuaan poikansa Juhanan ja Ludvigin tilalleen panttivangeiksi. Seuraavana vuonna René suostui naittamaan tyttärensä Jolandan Antoinen pojalle Ferrylle, joskin avioliitto solmittiin vasta vuonna 1445. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Sigismund tunnusti Renén Lothringenin herttuaksi Baselin kirkolliskokouksessa huhtikuussa 1434, ja saman vuoden marraskuussa René peri myös Napolin kuningaskunnan kruununperijän aseman sekä Anjoun herttuakunnan ja Provencen kreivikunnan lapsettomana kuolleelta veljeltään Ludvig III:lta. Tyytymätön Filip Hyvä vangitsi Renén uudelleen. Kun Napolin kuningatar Johanna II kuoli lapsettomana helmikuussa 1435, tuli vankeudessa olleesta Renéstä Napolin kuningas. Hän sai ostettua vapautensa vuonna 1437 maksamalla suuret lunnaat ja luovuttamalla alueita. Lisäksi hänen poikansa Juhana naitettiin Filip Hyvän siskontyttären Maria de Bourbonin kanssa. René saapui vuonna 1438 viimein kuningaskuntaansa, jota sijaishallitsijana toiminut Isabella oli puolustanut kilpailevalta kruununtavoittelijalta, Aragonian kuningas Alfonso V:ltä. Alfonso kuitenkin valtasi vähitellen koko valtakunnan ja piiritti marraskuussa 1441 Renén Napolin kaupunkiin, josta tämä pakeni kesäkuussa 1442 ja asettui Provenceen. Alfonso yhdisti Napolin kuningaskunnan valtakuntaansa, ja hänen kuoltuaan vuonna 1458 Napolin kruunu siirtyi hänen aviottomalle pojalleen Ferdinand I:lle. René käytti kuolemaansa asti Sisilian (Napolin) kuninkaan arvoa, johon liittyi myös nimellinen Jerusalemin kuninkaan titteli. René perusti vuonna 1448 Kuunsirpin ritarikunnan (Ordre du Croissant). René osallistui vuonna 1444 Ranskan ja Englannin välisiin Toursin rauhanneuvotteluihin, joissa sovittiin hänen tyttärensä Margareetan naittamisesta Englannin kuningas Henrik VI:lle. Sodan puhjettua uudelleen René soti Kaarle VII:n rinnalla englantilaisia vastaan Normandiassa vuosina 1449–1450. Isabellan kuoltua vuonna 1453 Lothringenin herttuan arvo siirtyi tämän ja Renén pojalle Juhana II:lle, joka yritti myöhemmin valloittaa Napolin takaisin Ferdinand I:ltä mutta kärsi ratkaisevan tappion vuoden 1462 Troian taistelussa. Renén toisena puolisona oli vuodesta 1454 kreivitär Jeanne de Laval (k. 1498), mutta he eivät saaneet yhteisiä lapsia. Vuonna 1466 Katalonian kapinalliset tarjosivat Renélle Aragonian kruunua, jonka hän hyväksyi, mutta kapina kukistui. Ranskan uusi kuningas Ludvig XI anasti Renéltä Anjoun vuonna 1473, ja René joutui määräämään sen periytymään Ranskan kruunulle. Sen jälkeen René asui Provencessa, jonka talouden, hallinnon, taiteen ja kirjallisuuden kehittämiselle hän omisti viimeiset vuotensa. Renén kuoltua vuonna 1480 Provence sekä hänen vaatimuksensa Napolin kruunuun periytyivät hänen veljenpojalleen, Mainen kreivi Kaarle IV:lle. Tämän kuoltua seuraavana vuonna ilman perillistä ne siirtyivät Ranskan kuninkaalle. Toiminta taidemesenaattina ja omat teokset Tukemalla varsinkin italialaisia taiteilijoita René I edisti renessanssin leviämistä Provenceen. Renélle tilaustöitä tehneitä taiteilijoita olivat muun muassa Francesco Laurana, Luca della Robbia ja Nicolas Froment. Taiteilijat Georges Trubert ja Barthélemy d’Eyck saivat Renén hovissa kamaripalvelijan (valet de chambre) arvon. Myös Renén omissa nimissä on lukuisia maalauksia, jotka eivät liene hänen itsensä tekemiä, sekä kirjallisia teoksia, kuten tutkielma turnajaisista (Traité de la forme et devis d’un tournois eli Le Livre des tournois), rakkausruno, salaperäinen dialogi ja allegorinen romanssi Livre du cœur d'amour épris (1457), jotka saattavat olla hänen kirjoittamiaan. Hänen kootut teoksensa julkaistiin vuosina 1843–1846. René on haudattu Angersin katedraaliin, ja hänen haudallaan oli aikanaan kuvanveistäjä Jacques Morelin toteuttama muistomerkki, joka ei ole säilynyt. Kulttuurissa René I ja hänen tyttärensä Jolanda ovat päähenkilöitä tanskalaisen Henrik Hertzin näytelmässä Kuningas Renén tytär (1845). Pjotr Tšaikovski on säveltänyt näytelmän pohjalta oopperan Jolanta (1892). René esiintyy myös William Shakespearen näytelmässä Henrik VI, jossa häneen viitataan eri nimillä, kuten Reignier. Pierre Plantardin kehittämän ja Pyhä veri, pyhä Graal -kirjan tunnetuksi tekemän huijauksen mukaan René I olisi ollut yksi Siionin veljeskunta -nimisen ikivanhan salaseuran suurmestareista. Lähteet Aiheesta muualla Napolin hallitsijat Ranskalaiset herttuat Ranskan kuninkaalliset Ranskalaiset kirjailijat Vuonna 1409 syntyneet Vuonna 1480 kuolleet
40,297
0.000184
0.000471
0.000824
0.000114
0.000241
0.003433
1774781
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turkin%20terveystieteiden%20yliopisto
Turkin terveystieteiden yliopisto
Turkin terveystieteiden yliopisto (, lyhennys SBÜ; , lyhennys UHS) on vuonna 2015 muodostettu julkinen terveystieteellinen yliopisto, joka toimii usealla paikkakunnalla kotimaassaan Turkissa sekä ulkomailla. Yliopisto tulkitsee toimintansa alkamisajaksi vuoden 1903, jolloin Osmanien valtakunnan lääketieteellinen korkeakoulu aloitti toimintansa Istanbulissa. Akateemista henkilökuntaa on yli 3 000 ja perusopiskelijoita oli yli 22 000. Lisäksi yliopistossa opiskelee jatkotutkintoa yli 1 000 henkilöä. Yliopiston opetuskielenä on turkki. Yliopistolla on yliopistokampukset kotimaassaan Turkissa Istanbulissa, Ankarassa, Bursassa, İzmirissä ja Trabzonissa. Pääkampukset ovat Istanbulin Hamidin kampus ja Ankaran Gülhanen kampus. Ulkomaiset yliopistokampukset sijaitsevat Somalian Mogadishussa, Sudanin Nyalassa ja Uzbekistanin Buharassa.. Yliopiston Istanbulin pääkampus toimii Hamidin kampukseksi kutsutussa rakennuksessa (sulttaani Abd-ul-Hamid II:n mukaan). Vuonna 2016 Turkin sotilaslääketieteellinen korkeakoulu Ankarassa (nykyinen Ankaran Gülhanen kampus) liitettiin osaksi yliopistoa. Kiinalaisessa ARWU-yliopistorankingissa se luokiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2022. Vuonna 2023 se luokiteltiin sijaluokkaan 701-800. Tässä arvioinnissa se oli toiseksi arvostetuin turkkilainen yliopisto. Tässä vaiheessa esimerkiksi brittiläinen THE-ranking ei vielä arvioinut osin sateenvarjotyyppisesti usean yliopiston kampuksella toimivan terveystieteiden yliopiston sijoitusta, vaikka oli jo liitänyt sen yliopistorankinginsa seurantaan. Lähteet Turkin yliopistot ja korkeakoulut Istanbulin rakennukset ja rakennelmat
49,357
0.000207
0.000481
0.000744
0.000135
0.000263
0.002518
1774782
https://fi.wikipedia.org/wiki/HarfBuzz
HarfBuzz
HarfBuzz on avoimen lähdekoodin vapaa ohjelmistokehityskirjasto, jota käytetään tekstien muotoiluun (text-shaping engine). HarfBuzz ottaa syötteenään merkkijonon, joka koostuu Unicode-koodatuista merkeistä, ja valitsee ja sijoittaa halutusta fontista glyyfit, joilla teksti tulostetaan soveltaen tekstin asettelusääntöjä ja fontin ominaisuuksia. HarfBuzz voi muotoilla tekstin merkittävimmillä maailman kirjoitusjärjestelmillä. HarfBuzzin kehitti alun perin Behdad Esfahbod osana FreeType-projektia. Erillisiä versioita ylläpidettiin Qt- ja Pango-kirjastoja (mm. GTK:n ja Firefoxin käyttämä) varten, nämä versiot yhdistettiin myöhemmin. Esfahbod palkittiin vuonna 2013 O'Reilly Open Source Award -palkinnolla kirjaston kehittämisestä. KDE:n (QT) ja GNOME (GTK) lisäksi kirjasto kuuluu mm. ChromeOSiin (Skia), PlayStation 4:aan, Androidiin, Javaan ja Flutteriin. Sitä käyttävät suoraan Chromium/Chrome, Firefox, LibreOffice, Scribus, Inkscape ja Adobe Photoshop (versiosta 23.0 v. 2021 lähtien). Lähteet Typografia Ohjelmakirjastot
284,510
0.000212
0.000492
0.000748
0.000139
0.000271
0.002502
1774786
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomiorovastin%20pappila
Tuomiorovastin pappila
Tuomiorovastin pappila (ruots. Domprostens prästgård) on Kuopiossa, Pohjois-Savossa sijaitseva pappila. Vuonna 1776 valmistunut rakennus on vanhin Kuopion kaupungin perustamisesta säilynyt rakennus. Tuomiorovastin pappilan omistaa Kuopion seurakuntayhtymä ja nykyisin se toimii kirkollisena nuorisotilana. Tuomiorovastin pappila on suojeltu rakennussuojelulailla osana Kuopion Snellmaninpuisto, tuomiokirkko ja puukorttelit -nimistä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Historia ja arkkitehtuuri Kuopion Tuomiorovastin pappila valmistui alun perin lääninhallituksen kamreerille vuonna 1776. Kustavilaista tyyliä edustava hirsirakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen osoitteeseen Kuninkaankadun ja Koljonniemenkadun kulmasta 1900-luvun alussa, sillä juuri itsenäistynyt Kuopion kaupunkiseurakunta tarvitsi uuden rakennuksen kirkkoherran pappilaksi. Tuomiorovastin pappilana rakennus alkoi toimia vuonna 1914 ja se kunnostettiin arkkitehti Juho Nykäsen suunnitelmien mukaisesti. Rakennuksen ensimmäiset asukkaat sen pappila-aikana olivat kirkkoherra Josef Simelius perheineen. Tuomiorovastin pappilassa on mansardikatto ja sen huoneisiin kuuluvat kaksi salia, kuusi kamaria, keittiö ja eteinen. Ikkunoita on suurennettu ja vuorilaudoitus uusittu vaakatasoiseksi vuonna 1840 ajanmukaista empiretyyliä mukaillen. Lähteet Kuopion rakennukset ja rakennelmat Suomen suojellut rakennukset Suomen 1700-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Suomen pappilat
13,538
0.000205
0.000479
0.000751
0.00013
0.000275
0.002701
1774791
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%BCndnis%20Sahra%20Wagenknecht
Bündnis Sahra Wagenknecht
Bündnis Sahra Wagenknecht (BSW) on saksalainen puoluehanke, joka pyrkii perustamaan uuden vasemmistopuolueen alkuvuodesta 2024. BSW on Die Linke -puolueesta irtaantunut sirpaleryhmä. Sahra Wagenknecht ja yhdeksän muuta liittopäiväedustajaa erosivat Linkestä. Lisäksi puoluehanke saa kannatusta Wagenknechtin 2018–2019 johtamasta Aufstehen-vasemmistoliikkeestä. BSW on taloudellisesti vasemmistolainen mutta sosiokulttuurisissa kysymyksissä arvokonservatiivinen. Venäläinen media on luonnehtinut BSW:tä kansallisbolsevistiseksi puolueeksi. Koska vuoden 2021 vaaleissa viranomaiset eväsivät Saksalaisen kommunistisen puolueen (DKP) osallistumisen vaaleihin, BSW:n ideologia on jokin muu. Toisaalta eväämisprosessi koskee vain puolueita joilla on alle viisi edustajaa. Historia Puoluehankkeen alku ajoittuu samaan aikaan kun Ranskassa vasemmistolainen tuore Kansan unioni (NUPES) hajosi, kun sen johtohahmo ei suostunut kutsumaan Hamasia terroristeiksi. Wagenknecht kannattaa solidaarisuutta Israelin kanssa. Lokakuussa 2023 Wagenknecht ilmoitti aikovansa luoda uuden puolueen yhdessä useiden muiden Vasemmisto-puolueesta loikanneiden kanssa. Hänen mukaansa puolueen tarkoitus on muuttaa Saksan poliittista kenttää tarjoamalla sekä vasemmistoon että oikeistoon turhautuneille äänestäjille uusi vaikuttamiskanava ja haastaa Olaf Scholzin hallituksen politiikkaa. Edellisenä vuonna Bild-lehden julkaiseman ja Insa-tutkimuskeskuksen teettämän mielipidekyselyn mukaan 10 prosenttia kyselyn vastaajista äänestäisi Wagenknechtin uutta puoluetta varmasti ja 30 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä sitä. Puolueen on arvoitu vetoavan etenkin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen kannattajiin. Wagenknecht on irtisanoutunut yhteistyön mahdollisuudesta sen kanssa. Ideologia ja tavoitteet Wagenknecht on syyttänyt vasemmistoa, ja etenkin vihreitä, elitismistä ja tavallisen kansan hylkäämisestä. Hänen mukaansa vasemmisto keskittyy liiaksi identiteettipoliittisiin ”woke-kysymyksiin”, kuten sukupuolineutraalin kielen edistämiseen. Hän on vaatinut maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja arvostellut vihreää siirtymää. Hän on myös haastanut vasemmistopuolueet taloudellisissa kysymyksissä, väittäen etteivät ne huomioi riittävästi saksalaisten yritysten asioita. Reaktiot Linke-puolueessa Linken puheenjohtaja Martin Schirdewan on arvellut, että Wagenknechtin puolue siirtyy niin oikealle, että se kilpailee äänestäjistä pikemmin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kuin Linken kanssa. Lähteet Saksan politiikka
18,435
0.000197
0.000463
0.000763
0.000122
0.000278
0.002975
1774794
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nybrua
Nybrua
Nybrua on Oslossa Grünerløkkan kaupunginosassa sijaitseva Akerselva-joen ylittävä silta. Se yhdistää Storgatan Trondheimsveienin ja Thorvald Meyers gaten risteykseen. Nybrua valmistui vuonna 1827. Lähteet Aiheesta muualla Oslon sillat
139,737
0.000197
0.000469
0.000771
0.000122
0.00028
0.00296
1774796
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gunerius
Gunerius
Gunerius on Oslon keskustassa sijaitseva kauppakeskus. Siinä toimii noin 30 liikettä sekä joitakin ravintoloita. Guneriuksen historia alkaa vuodesta 1852, jolloin Gunerius Pettersen perusti paikalle sekatavarakaupan. Nykyinen rakennus on vuodelta 1971. Lähteet Aiheesta muualla Kauppakeskuksen verkkosivut Oslon rakennukset ja rakennelmat Norjan kauppa- ja ostoskeskukset
5,844
0.000207
0.000483
0.000751
0.000133
0.000278
0.002655
1774798
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tr%C3%B8ndelagin%20teatteri
Trøndelagin teatteri
Trøndelagin teatteri () on Norjan Trondheimissa sijaitseva teatteri. Se perustettiin vuonna 1937, mutta rakennuksessa oli ollut teatteritoimintaa jo vuodesta 1816. Laajennusosa valmistui vanhan teatterirakennuksen kylkeen 1997. Teatterissa on nykyisin kolme näyttämöä, ja sen johtajana on vuodesta 2019 toiminut Elisabeth Egseth Hansen. Lähteet Aiheesta muualla Norjan teatterit Trondheimin rakennukset ja rakennelmat
6,889
0.00021
0.000488
0.000748
0.000137
0.000269
0.002518
1774814
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dansk%20Melodi%20Grand%20Prix%202009
Dansk Melodi Grand Prix 2009
Dansk Melodi Grand Prix 2009 oli Tanskassa järjestetty laulukilpailu, jossa valittiin Tanskan edustaja Eurovision laulukilpailuun 2009. Kilpailu käytiin avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Avoimeen kilpailuun lähetettiin 684 kappaletta, joista kuusi valittiin kilpailun finaaliin. Lisäksi finaaliin kutsuttiin neljä kutsukilpailijaa. Finaali pidettiin 31. tammikuuta Messecenter Herning -mesukeskuksessa Herningissä. Finaali pidettiin kolmekierroksisena. Ensimmäisellä kierroksella seitsenhenkinen asiantuntijaraati ja katsojat tekstiviestiäänestyksellä valitsivat yhdessä neljä kappaletta toiselle kierrokselle. Raatiin kuuluivat Kalle Meyer Vestergaard, Bent Fabricius-Bjerre, Martin Brygmann, Kjeld Tolstrup, Søs Fenger, Anna David ja Michael Hardinger. Toiselle kierrokselle päässeet jaettiin kahteen pariin, joista kummastakin äänestettiin tekstiviestiäänestyksellä toinen superfinaaliin. Superfinaalissa voittaja valittiin tekstiviestiäänestyksellä. Kilpailun voitti Brinck kappaleella "Believe Again". Finaalia seurasi 1 717 000 katsojaa. Tulos Ensimmäinen kierros Toinen kierros Superfinaali Lähteet http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Denmark2009.html Viitteet Eurovision laulukilpailu 2009 Dansk Melodi Grand Prix
29,533
0.000205
0.000479
0.000755
0.00013
0.000273
0.002716
1774818
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dansk%20Melodi%20Grand%20Prix%202008
Dansk Melodi Grand Prix 2008
Dansk Melodi Grand Prix 2008 oli Tanskassa järjestetty laulukilpailu, jossa valittiin Tanskan edustaja Eurovision laulukilpailuun 2008. Kilpailu pidettiin avoimena sävellyskilpailuna, johon lähetettiin 443 kappaletta. Lähetetyistä kappaleista 16 valittiin kilpailuun. Kilpailijat jaettiin kahteen semifinaaliin, jotka pidettiin 12. ja 19. tammikuuta. Kummastakin semifinaalista katsojat äänestivät tekstiviestiäänestyksellä neljä kappaletta finaaliin. Semifinaalien jälkeen järjestettiin radiossa lähetetty villi kortti -kierros. Kahdeksan semifinaaleissa pudonnutta kappaletta jaettiin kahteen neljän kappaleen ryhmään, joista kummastakin äänestettiin villillä kortilla yksi kappale finaalin. Finaali pidettiin 2. helmikuuta Forum Horsens -areenalla Horsensissa. Finaalissa voittaja valittiin tekstiviestiäänestyksellä. Kilpailun voitti Simon Mathew kappaleella "All Night Long". Kilpailun kulku Ensimmäinen semifinaali Ensimmäinen semifinaali kilpailtiin 12. tammikuuta DR:n studiossa Kööpenhaminassa. Semifinaalia seurasi 990 000 katsojaa. Toinen semifinaali Toinen semifinaali kilpailtiin 19. tammikuuta DR:n studiossa Kööpenhaminassa. Semifinaalia seurasi 928 000 katsojaa. Villi kortti -kierros Villi kortti -kierros käytiin radiossa 21. – 25. tammikuuta. Semifinaaleissa pudonneet jaettiin kahteen neljän kappaleen ryhmään, joista kummastakin äänestettiin tekstiviestiäänestyksellä yksi villi kortti finaaliin. Toinen ryhmistä kilpaili P3-radiokanavan ja toinen P4-radiokanavan äänestyksessä. Finaali Finaali kilpailtiin 2. helmikuuta Forum Horsens -areenalla Horsensissa. Voittaja valittiin tekstiviestiäänestyksellä, jossa kukin Tanskan alue antoi viidelle eniten ääniä saaneelle kilpailijalle piisteitä kaavalla 12-10-8-6-4. Finaalia seurasi 1 308 000 katsojaa. Lähteet http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Denmark2008.html Viitteet Eurovision laulukilpailu 2008 Dansk Melodi Grand Prix
22,988
0.000203
0.000475
0.000755
0.000127
0.000275
0.002777
1774820
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pride%2020
Pride 20
Pride 20: Armed and Ready oli vapaaottelutapahtuma, joka järjestettiin 28. huhtikuuta 2002. Tapahtuma esitettiin Pay Per View -lähetyksenä ja se kuului Pride FC -promootiolle, jonka omisti Dream Stage Entertainment (DSE). Tapahtuma pidettiin Yokohama Arenalla Yokohamassa, Japanissa, ja ottelut käytiin perinteisessä kehässä. Tapahtuman tärkeimpiä otteluita olivat: **Pääottelu:** - Mirko Filipović vs. Wanderlei Silva    - Tämä ottelu päättyi tasapeliin (Draw) 3 erän jälkeen, yhteensä 20 minuuttia kestäneenä. **Muut pääkortin ottelut:** - Sanae Kikuta voitti Alexander Otsukan yksimielisellä tuomaripäätöksellä. - Murilo Rua voitti Mario Sperryn jakautuneella tuomaripäätöksellä. - Ricardo Arona voitti Dan Hendersonin kuristamalla tämän guillotine-haarakuristuksella ensimmäisessä erässä. - Antônio Rogério Nogueira voitti Yusuke Imamuran tuomarin pysäytyksellä ensimmäisen erän 35 sekunnin kohdalla. Pride 20: Armed and Ready oli merkittävä tapahtuma vapaaottelun historiassa ja tarjosi katsojilleen useita jännittäviä taisteluita. Tapahtuman tulokset on merkitty yllä.
89,424
0.000211
0.000492
0.000751
0.000137
0.000271
0.002518
1774824
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polymetyylipenteeni
Polymetyylipenteeni
Polymetyylipenteeni eli poly(4-metyyli-1-penteeni) tai PMP on polyolefiinien luokkaan kuuluva polymeeri. Polymetyylipenteenin valmistuksessa käytettävä monomeeri on 4-metyyli-1-penteeni. Polymeerillä on useita käyttökohteita. Ominaisuudet, valmistus ja käyttö Polymetyylipenteeni on hyvin kevyt polymeeri, ja sen tiheys vaihtelee kiteisyydestä riippuen välillä 0,812–0,84 g/cm3. Kiteiset polymeerit ovat amorfisia kevyempiä. Kiteisyysaste on tavanomaisesti 40–60 %. Polymetyylipenteenin sulamispiste on korkea, noin 245 °C, ja lasisiirtymälämpötila on noin 50 °C. Polymetyylipenteeni ei liukene veteen, laimeisiin happoihin tai emäksiin tai orgaanisiin liuottimiin huoneenlämpötilassa. Polymeeri kestää hyvin useita kemikaaleja, mutta hapettimia huonosti. Polymetyylipenteeni on kirkasta ja läpäisee hyvin valoa, myös UV-säteilyä. UV-säteilynkesto on hyvä. Aine on lämmön- ja sähköneriste. Polymetyylipenteenin mekaaniset ominaisuudet ovat polypropeenin kanssa samankaltaiset, mutta polymetyylipenteenin lämmönkesto on parempi. Matalissa lämpötiloissa polymetyylipenteeni haurastuu, mutta tätä taipumusta voidaan lieventää komonomeereilla. Polymetyylipenteeniä valmistetaan polymeroimalla 4-metyyli-1-penteeniä. Lasisiirtymälämpötilan alentamiseksi komonomeereina käytetään pitempiketjuisia alkeeneja muutaman prosentin verran. Reaktio on tyypiltään radikaalipolymerointi, katalyytteinä käytetään Ziegler–Natta-katalyyttejä ja liuottimina hiilivetyjä. Muodostuva polymetyylipenteeni on isotaktista. Polymetyylipenteenin teollinen valmistus alkoi 1964. Polymetyylipenteenistä tehdään kappaletavaroita, kalvoja ja kuituja. Polymetyylipenteeni kestää useita sterilointikertoja, mikä on eduksi lääketieteellisissä käyttökohteissa. Polymeeristä valmistetaan esimerkiksi astioita, elintarvikkeiden pakkauksia, kaapeleiden pinnoitteita ja optisissa laitteissa käytettäviä osia. Polymetyylipenteenillä voidaan pinnoittaa myös paperia. Lähteet Polymeerit
108,418
0.000196
0.000462
0.000763
0.000119
0.00028
0.003036
1774826
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dubai
Dubai
Dubai () on suurin kaupunki Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja samannimisen emiraatin pääkaupunki. Dubain kaupungille ovat leimallisia lukuisat pilvenpiirtäjät, satama ja aurinkorannat. Dubai sijaitsee Persianlahden rannalla Dubain emiraatin pohjoisosassa. Dubain kaupungin pinta-ala on noin 35 neliökilometriä. Dubai aikoo laajentaa alansa kaksinkertaiseksi rakentamalla keinotekoisia saaria ja asuttamalla entistä autiomaata. Dubain maamerkkejä ovat muun muassa Burj al-arab -hotelli, rakenteilla olevat kolme palmusaarta ja The World -saaristo, joka muodostaa ilmasta tarkkailtuna maailmankartan. Burj Khalifa oli myös valmistuessaan vuonna 2010 maailman korkein rakennus(828 m). Vuonomainen 15 km pitkä Dubainlahti jakaa perinteisesti Dubain kahtia. Sen pohjoispuolen nimi on Deira, eteläpuolen Bur Dubai. Yli sadan vuoden ajan, kun Dubain tärkeimpiä elinkeinoja olivat kalastus, helmenkalastus, ja meriteitä käyty ulkomaankauppa, tämän luonnonsataman ympäristö oli kaupungin keskus. Dubain vanhimmat rakennukset ovat lahden rannalla. Ne ovat tyypillisesti korkeintaan kaksi kerrosta korkeita. Uusi keskusta pilvenpiirtäjineen on levittäytynyt lounaaseen. Äärimmäisenä länsilounaassa on uusi satama ja useita tekojärviä. Lähteet Dubai
19,266
0.000211
0.000492
0.000748
0.000137
0.000275
0.002548
1774829
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tim%20McGraw%20%28kappale%29
Tim McGraw (kappale)
Tim McGraw on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftin kappale ja esikoissingle. Kappale julkaistiin radiosinglenä 19. kesäkuuta 2006 Swiftin ollessa 16-vuotias. Se on mukana albumilla Taylor Swift. Swift kirjoitti kappaleen yhdessä Liz Rosen kanssa. Kappaleen tuottaja on Nathan Chapman. Single nousi Yhdysvalloissa countrylistan sijalle 6 ja Billboard 100 -listan sijalle 40. Kappale on myynyt Yhdysvalloissa 2 kertaa platinaa. "Tim McGraw" on countryballadi, joka kertoo Swiftin lukioaikaisesta seurustelusuhteesta ja sen päättymisestä. Kappale on nimetty countrylaulaja Tim McGraw'n mukaan. Singlen kappaleet Listasijoitukset Yhdysvallat (Billboard 100): 40 Yhdysvallat (Hot Country Songs): 6 Kanada (Country): 10 Maggie Rogersin versio Laulaja Maggie Rogers levytti kappaleesta cover-version vuonna 2018. Rogersin versio julkaistiin Spotify-suoratoistopalvelussa Spotify Singles -sarjassa. Lähteet Aiheesta muualla Tim McGraw-kappaleen musiikkivideo Taylor Swiftin kappaleet Vuoden 2006 kappaleet Balladit
20,854
0.000207
0.000479
0.000748
0.000131
0.000277
0.002701
1774832
https://fi.wikipedia.org/wiki/Beyond%20Meat
Beyond Meat
Beyond Meat on yhdysvaltalainen elintarvikealan yritys, joka valmistaa lihaa muistuttavia kasviproteiinituotteita. Sen perustaja ja toimitusjohtaja on Ethan Brown. Yhtiön tunnetuimmaksi tuotteeksi on kutsuttu Beyond Burger -hampurilaispihviä, joka muistuttaa jauhelihapihviä. Se on valmistettu pääosin herneproteiinista, perunatärkkelyksestä ja kookosöljystä, ja sen punertava väri tulee punajuurimehusta. Tuotteen myynti aloitettiin vuonna 2016. Beyond Meatia on kutsuttu yhdeksi niistä yrityksistä, jotka inspiroivat kehittämään nyhtökauran. Yhtiö listautui pörssiin vuonna 2019, jota on kutsuttu lihankorvikkeiden läpimurtovuodeksi. Yhtiö oli tuolloin noin 12 miljardin euron arvoinen. Beyond Meatin sijoittajiin kuuluu joukko nimekkäitä henkilöitä, kuten Leonardo DiCaprio ja Bill Gates. Lähteet Aiheesta muualla Yhdysvaltalaiset elintarvikeyhtiöt Yhdysvaltalaiset pörssiyhtiöt Lihan korvikkeet
9,367
0.000199
0.000469
0.000763
0.000123
0.000278
0.002914
1774835
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bun2Bun
Bun2Bun
Bun2Bun on hampurilaisaterioita tarjoava suomalainen pikaruokaketju, jolla on kaksi ravintolaa Helsingissä. Sitä on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi vegaaniseksi hampurilaisketjuksi. Ketjun perustivat Pasi Hassinen ja Pertti Kallioinen maaliskuussa 2018. He olivat aiemmin tulleet tunnetuksi Street Gastron perustajina. Ensimmäinen Bun2Bun avattiin Kampin kauppakeskuksessa toimineeseen 6k-ravintolakompleksiin. Toinen toimipiste avattiin Kalasatamassa sijaitsevaan kauppakeskus Rediin. Aluksi Bun2Bunin ruokalistoilla tarjoiltiin myös lihaa, mutta joulukuussa 2018 ilmoitettiin, että ketjusta tulee täysin vegaaninen. Apuna käytettiin mainoskampanjaa, jossa julkaistiin ravintolaketjun ”kirje lehmälle”. Perustajien mukaan idea oli alun perinkin avata juuri vegaanisiin hampurilaisiin keskittyvä ketju. Lihapihvit korvattiin yhdysvaltalaisella vegaanisella Beyond Meat -pihvillä. Vuonna 2021 Espoon Tapiolaan avattiin GOAT-ravintolakonsepti, jossa Bun2Bun on mukana kahden muun brändin kanssa. Lähteet Aiheesta muualla Viralliset sivut Suomalaiset pikaruokaketjut Veganismi
39,469
0.000206
0.000477
0.000759
0.000128
0.000277
0.002792
1774836
https://fi.wikipedia.org/wiki/Street%20Gastro
Street Gastro
Street Gastro oli vuosina 2013–2019 toiminut suomalainen pikaruokaketju, joka tuli tunnetuksi täytetyistä leivistään. Se aloitti toimintansa katuruokarekkana, ja ensimmäinen kivijalkaravintola perustettiin Vaasankadulle Helsingin Harjuun. Sen jälkeen ketju laajentui etenkin kauppakeskuksiin, kuten Helsingin Rediin, Ainoaan ja Vantaan Dixiin. Korkeimmillaan Street Gastrolla oli seitsemän ravintolaa, ja ne sijaitsivat pääkaupunkiseudulla. Street Gastro työllisti tuolloin noin kymmenen ihmistä. Ketju hakeutui konkurssiin syyskuussa 2019. Yrityksen perustaneet Pasi Hassinen ja Pertti Kallioinen kertoivat toimipisteiden osoittautuneen kannattamattomiksi kauppakeskuksissa, ja erityisesti Dixin ravintolaa he luonnehtivat ”taloudelliseksi katastrofiksi”. Hassinen ja Kallioinen perustivat maaliskuussa 2018 uuden pikaruokaketjun, Bun2Bunin. Lähteet Entiset ravintolat Suomessa Suomalaiset pikaruokaketjut
39,059
0.000207
0.000483
0.000759
0.000131
0.000278
0.002731
1774841
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapalamminkankaan%20tuulivoimapuisto
Haapalamminkankaan tuulivoimapuisto
Haapalamminkankaan tuulivoimapuisto on Keski-Suomessa Saarijärven Haapalamminkankaalla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii viisi tuulivoimalaitosta. Niiden yhteiskapasiteetti on 28,5 megawattia ja ne omistaa BlackRock. Yleistä Kaikki viisi tuulivoimalaa on sijoitettu ylängölle alueelle, joka on 2,5 kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä. Uloimpien voimaloiden sisään jäävän alueen pinta-ala on 65 hehtaaria ja ne sijaitsevat 210–220 metrin korkeudella mpy. Voimaloiden paikat ovat karttanimillä ilmaistuna Haapalamminkangas (Haapalammen lounais- ja eteläpuolella), Tasainenkangas ja Tervalamminkangas. Puistoon tulee tie valtatieltä 13 Saarijärven keskustaajaman suunnalta. Keskustaajamaan on matkaa yli 8 kilometriä. Tuulivoimalat ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa mallia Nordex N163. Voimaloiden kapasiteetiksi ilmoitetaan 5,7 megawattia. Voimalan siipien liikkeen halkaisija on 163 metriä, mutta niiden napakorkeudesta ei ole tässä tietoa. Rakentaminen Megatuuli Oy käynnisti selvitystyöt vuonna 2013 ja silloin tutkittiin 21 tuulivoimalan paikkaa ja niille johtavat tienpaikat esimerkiksi muinaisjäännösten ja liito-oravien varalta. Helsingin hallinto-oikeus käsitteli kaavasta tehtyjä valituksia ja hyväksyi kaavan 16.1.2018. Siinä todettiin meluhaitat vähäisiksi ja alittavan niistä säädetyt normirajat. Läheisten lampien kaakkurien ei katsottu kärsivän tuulivoimaloista lentäessään kotilampensa ympäristössä. Lisäksi todettiin, että Saarijärven reitin valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen kannalta voimalaitospuisto sijaitsee yleisemmästä katselusuunnasta poispäin. Vielä hallinto-oikeuden päätöksessä mainitaan suunnitelmassa yksittäisen voimalan kapasiteetiksi 3,45 megawattia, mikä kasvoi myöhemmin suuremmaksi. Keski-Suomen Betonirakenne rakensi voimaloiden tarvitsemat betoniset perustukset vuosina 2021–2022. Tuulivoimapuisto luovitettiin omistajalle BlackRockille syksyllä 2023 . Lähteet Suomen tuulipuistot Saarijärven rakennukset ja rakennelmat
34,506
0.000204
0.000481
0.000755
0.00013
0.000275
0.002731
1774846
https://fi.wikipedia.org/wiki/Schrothin%20hoitomenetelm%C3%A4
Schrothin hoitomenetelmä
Schrothin hoitomenetelmä () on saksalaisen luonnonlääkärin Johann Schrothin (k. 1856) suunnittelema hoitomenetelmä varsinkin kupan, mutta myös eräiden muiden aiemmin kroonisten tautitilojen parantamiseksi. Potilaat saivat lähinnä vain kuivaa vehnäleipää ja jonkin verran voita ja suoloja sisältäviä puuroja, mutta nesteen saanti rajoitettiin hyvin vähiin. Noin joka kolmas tai neljäs päivä sai potilas käyttää vähän enemmän nestettä. Schrothin hoitomenetelmä on hyvin rasittava ja vie potilaan voimia. Lähteet Luontaislääkintä
23,958
0.000212
0.000492
0.000751
0.000138
0.000273
0.002518
1774853
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helen%20Forrest
Helen Forrest
Helen Forrest (s. Helen Fogel; 12. huhtikuuta 1917 Atlantic City – 11. heinäkuuta 1999 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen laulaja swing-aikakaudella. Elämä ja ura Forrest aloitti laulajanuransa New Yorkin WNEW-radiokanavalla 25 dollarin viikkopalkalla ja siirtyi myöhemmin WCBS-kanavalle, jolla hän lauloi Bunny Beriganin sekä sekä Mark Warnow’n yhtyeen kanssa. Forrestille tarjottiin paikkaa Ozzie Nelsonin yhtyeen laulajana, mutta kieltäytyi. Artie Shaw kuuli Forrestin laulavan yökerhossa Washington DC:ssä, ja pyysi hänet liittymään yhtyeeseensä. Shawn’n yhtyeen laulajanpaikalta lähti pois Billie Holiday, joka ei enää jaksanut mustaihoisten esiintyjien kohtelua kiertueilla. Vaikkei Forrest ollutkaan hyvin tunnettu jazzpiireissä, sai hän paikan syyskuussa 1938. Myöhemmin samana kuuna hänen ensikappaleensa yhtyeen kanssa julkaistiin, nimeltään ”You’re a Sweet Little Headache”. Seuraavan vuoden aikana Forrest teki 38 singleä Shawn’n kanssa, mukana useita suuria hittikappaleita, ja heidän työsuhteensa kesti siihen asti, kunnes Shaw hajotti yhtyeen vuonna 1939. Forrest nousi suurimpaan suosioonsa liityttyään Benny Goodmanin yhtyeeseen. Tänä aikana Goodman oli yksi Yhdysvaltojen suurimmista viihdyttäjistä ja muusikoista Glenn Millerin ja Tommy Dorseyn ohella. Forrestin ensimmäinen kappale hänen kanssaan oli ”Busy as a Bee (I’m Buzz, Buzz, Buzzin’)”, joka äänitettiin 27. joulukuuta 1939. Seuraavan kahden vuoden aikana Forrest äänitti kymmeniä kappaleita Goodmanin kanssa, kuten ”I’m Nobody’s Baby”, ”Mr. Meadowlark” ja ”I Can’t Love You Any More (Any More Than I Do)” sekä hittikappaleet ”The Man I Love”, ”Taking a Chance on Love” ja ”More Than You Know”. Goodmanin yhtyeen aikana Forrest äänitti myös Lionel Hamptonin yhtyeen kanssa kappaleen ”I Don’t Stand a Ghost of a Chance with You”. Kyseessä oli uraauurtava single, sillä se oli ensimmäinen kerta kun valkoihoinen nainen esiintyi mustaihoisen orkesterin ja orkesterinjohtajan kanssa. Elokuussa 1941 Forrest jätti Goodmanin yhtyeen ja liittyi muutaman viikon kuluttua Harry Jamesin yhtyeeseen, mistä tuli Forrestin uran menestyksekkäintä aikaa. Forrest oli työsuhteen ohella myös romanttisessa suhteessa Jamesin kanssa, mikä tosin loppui kun James tapasi elokuvan Rosita tanssii ja hymyilee kuvauksissa näyttelijätär Betty Grableen ja rakastui tähän. Forrest tunnettiin tänä aikana ”nimikkoyhtyeiden äänenä” (), jolloin hän ironisesti lopetti työskentelynsä big bandien kanssa. Hän erosi Jamesin yhtyeestä joulukuun 1943 alussa radio-ohjelman aikana, jonka Forrest yhtäkkisesti lopetti Jamesin menettämisestä johtuneesta surusta. Forrest päätti lopettaa laulamisen yhtyeiden kanssa. Hän aloitti menestyneen radio-ohjelman ystävänsä, laulaja Dick Haymesin kanssa. Kaksikon äänittämiä kappaleita olivat muun muassa ”Long Ago and Far Away”, ”It Had to Be You”, ”Together”, ”Some Sunday Morning”, ”Stardust” ja ”Till We Meet Again”. Suurin osa Forrestin kappaleista 1940-luvun puoleenväliin äänitettiin Decca Recordsille, mutta vuonna 1947 hän siirtyi MGM Recordsille, jolle hän äänitti säännöllisesti vuoteen 1950 saakka. 1950-luvulle tultaessa Forrestin suurin suosio oli ohitse, ja vuoteen 1955 mennessä hän pääasiassa esitti ja uudelleenäänitti 1940-luvun hittikappaleitaan. Hän uudelleenäänitti 1940-luvun kappaleitaan kuten ”I’ve Heard That Song Before” pienille levy-yhtiöille kuten Guest Star Recordsille, mutta myös Yhdysvaltain puolustusministeriölle radiolähetyksiksi sotajoukoille. Lähteet Aiheesta muualla Yhdysvaltalaiset jazzlaulajat Yhdysvaltalaiset poplaulajat Amerikanjuutalaiset Vuonna 1917 syntyneet Vuonna 1999 kuolleet
29,356
0.000208
0.000483
0.000748
0.000134
0.000273
0.002594
1774855
https://fi.wikipedia.org/wiki/Radikaali%20demokratia
Radikaali demokratia
Radikaali demokratia on demokraattinen suuntaus, joka korostaa kansalaisosallistumista, suoraa demokratiaa ja päätöksenteon hajauttamista yhteiskunnassa. Käsitteen kehittivät Ernesto Laclau ja Chantal Mouffe. Radikaali demokratia voidaan jakaa agonistiseen, deliberatiiviseen ja autonomistiseen suuntaukseen. Se näkee demokratian keinona paljastaa ja haastaa hierarkkisia valtasuhteita edistämällä monimuotoisuutta ja avointa keskustelua päätöksentekoprosessissa. Lähteet Kirjallisuutta Ernesto Laclau ja Chantal Mouffe: Hegemony and Socialist Strategy: Towards a Radical Democratic Politics. 1985. Eskelinen, Teppo: Demokratia utopiana ja sen vastavoimat. Vastapaino, 2019. Dahlberg – Siapera: Radical Democracy and the Internet. 2007. Poliittiset käsitteet Demokratia
153,086
0.000212
0.000496
0.000751
0.000139
0.000271
0.002502