Datasets:

Finnish-NLP

/

wikipedia_20231101_fi_cleaned

like 0

1773940

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltolampi%20%28Rautalampi%29

Peltolampi (Rautalampi)

Peltolampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 210 metriä pitkä, 120 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,6 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 500 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 100,7 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773941

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matolampi%20%28Rautalampi%2C%20Hankam%C3%A4ki%29

Matolampi (Rautalampi, Hankamäki)

Matolampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 330 metriä pitkä, 120 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,8 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 850 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 119,3 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773942

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Roitukka

Iso-Roitukka

Iso-Roitukka on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 220 metriä pitkä, 120 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,3 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 500 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 118,6 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773943

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Roitukka

Pieni-Roitukka

Pieni-Roitukka on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 130 metriä pitkä, 60 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,5 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 300 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 118,8 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773944

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartiska%20%28Rautalampi%29

Kartiska (Rautalampi)

Kartiska on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 350 metriä pitkä, 280 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,2 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 115,7 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773945

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saahkarlampi

Saahkarlampi

Saahkarlampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 440 metriä pitkä, 150 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,2 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 121 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773946

https://fi.wikipedia.org/wiki/Soidinlampi%20%28Rautalampi%2C%20etel%C3%A4inen%29

Soidinlampi (Rautalampi, eteläinen)

Soidinlampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Soidinmäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 490 metriä pitkä, 160 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 130,8 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773947

https://fi.wikipedia.org/wiki/Soidinlampi%20%28Rautalampi%2C%20pohjoinen%29

Soidinlampi (Rautalampi, pohjoinen)

Soidinlampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Soidinmäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 130 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,7 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 350 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 132,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773948

https://fi.wikipedia.org/wiki/Palkeenlampi

Palkeenlampi

Palkeenlampi tai Palkeinen on Pohjois-Savossa Rautalammilla ja Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 740 metriä pitkä, 280 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 11,2 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 98,5 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773949

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotanen%20%28Rautalampi%2C%20Hankam%C3%A4ki%29

Kotanen (Rautalampi, Hankamäki)

Kotanen on Pohjois-Savossa Rautalammilla ja Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 380 metriä pitkä, 220 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,5 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 123,6 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773950

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeinen%20%28Suonenjoki%2C%20Hankam%C3%A4ki%29

Valkeinen (Suonenjoki, Hankamäki)

Valkeinen on Pohjois-Savossa Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 370 metriä pitkä, 160 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,3 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 118,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773951

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangaslampi%20%28Suonenjoki%2C%20Hankam%C3%A4ki%29

Kangaslampi (Suonenjoki, Hankamäki)

Kangaslampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 500 metriä pitkä, 270 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 5,9 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 124,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773952

https://fi.wikipedia.org/wiki/Syrj%C3%A4-Sikla

Syrjä-Sikla

Syrjä-Sikla on Pohjois-Savossa Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 620 metriä pitkä, 240 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 8,5 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,6 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 135,6 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773953

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Sikla

Iso-Sikla

Iso-Sikla on Pohjois-Savossa Suonenjoella ja Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 770 metriä pitkä, 540 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 20 hehtaaria. Järvellä on kartan mukaan kolme saarta. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 3,1 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 140 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773954

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahven-Sikla

Ahven-Sikla

Ahven-Sikla on Pohjois-Savossa Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 580 metriä pitkä, 200 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,5 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 144,8 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773955

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeinen%20%28Suonenjoki%2C%20Iso-Kurikka%29

Valkeinen (Suonenjoki, Iso-Kurikka)

Valkeinen on Pohjois-Savossa Suonenjoella Iso-Kurikan lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 220 metriä pitkä, 200 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 750 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 150,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773956

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Valkeinen%20%28Suonenjoki%2C%20Iso-Kurikka%29

Pieni-Valkeinen (Suonenjoki, Iso-Kurikka)

Pieni-Valkeinen tai Pieni Valkeinen on Pohjois-Savossa Suonenjoella Iso-Kurikan lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 120 metriä pitkä, 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 350 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 150,2 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773957

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Peura%20%28Suonenjoki%29

Iso-Peura (Suonenjoki)

Iso-Peura on Pohjois-Savossa Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 790 metriä pitkä, 220 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 9,9 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,8 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 121,7 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773958

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Peura%20%28Suonenjoki%29

Pieni-Peura (Suonenjoki)

Pieni-Peura on Pohjois-Savossa Suonenjoella Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 250 metriä pitkä, 140 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,9 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 600 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 122,2 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773959

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huuhtlampi%20%28Rautalampi%2C%20Hankam%C3%A4ki%29

Huuhtlampi (Rautalampi, Hankamäki)

Huuhtlampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hankamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 1,0 kilometriä pitkä, 250 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 11,9 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 102,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773960

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivulampi%20%28Rautalampi%29

Koivulampi (Rautalampi)

Koivulampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Ihalaiskylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 340 metriä pitkä, 120 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,7 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 800 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 99,2 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773961

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskinen%20%28Rautalampi%29

Keskinen (Rautalampi)

Keskinen on Pohjois-Savossa Rautalammilla Ihalaiskylän lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 770 metriä pitkä, 210 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 5,0 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 104 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773962

https://fi.wikipedia.org/wiki/Soikkuri

Soikkuri

Soikkuri on Pohjois-Savossa Rautalammilla Ihalaiskylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 410 metriä pitkä, 60 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,7 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 800 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 104,3 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773963

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso%20Soidinlampi%20%28Rautalampi%29

Iso Soidinlampi (Rautalampi)

Iso Soidinlampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Myhinpään lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 920 metriä pitkä, 670 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 16,0 hehtaaria. Lammella on kartan mukaan yksi saari. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 3,1 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 98,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773964

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4rkilampi%20%28Suonenjoki%29

Särkilampi (Suonenjoki)

Särkilampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ihalaiskylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 370 metriä pitkä, 160 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 950 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 115,3 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773965

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4-Kurikka

Pää-Kurikka

Pää-Kurikka on Pohjois-Savossa Suonenjoella Mäkäränkylän lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 510 metriä pitkä, 120 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 4,3 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 128,7 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773966

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Kurikka

Iso-Kurikka

Iso-Kurikka on Pohjois-Savossa Suonenjoella Mäkäränkylän lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 1,5 kilometriä pitkä, 420 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 19,4 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 3,5 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 138,2 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773967

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylki-Kurikka

Kylki-Kurikka

Kylki-Kurikka on Pohjois-Savossa Suonenjoella Mäkäränkylän lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 400 metriä pitkä, 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,5 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 900 metriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 147,3 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773968

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauttalampi%20%28Rautalampi%2C%20Ihalaiskyl%C3%A4%29

Lauttalampi (Rautalampi, Ihalaiskylä)

Lauttalampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Ihalaiskylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 610 metriä pitkä, 210 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 6,3 hehtaaria. Lammella on kartan mukaan yksi saari. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 116,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773969

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorilampi%20%28Rautalampi%29

Vuorilampi (Rautalampi)

Vuorilampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Ihalaiskylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 180 metriä pitkä, 140 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,2 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 600 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 142,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773970

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pahkalampi%20%28Rautalampi%29

Pahkalampi (Rautalampi)

Pahkalampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Ihalaiskylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 720 metriä pitkä, 160 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 8,1 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,6 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 107,5 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1773971

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keurunlampi%20%28Suonenjoki%2C%20suurempi%29

Keurunlampi (Suonenjoki, suurempi)

Keurunlampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Iso-Kurikan lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 390 metriä pitkä, 290 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 6,7 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 176,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773973

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lev%C3%A4lampi%20%28Suonenjoki%2C%20Ahveninen%29

Levälampi (Suonenjoki, Ahveninen)

Levälampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 160 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 126,1 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773974

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Ryt%C3%A4nen

Iso-Rytänen

Iso-Rytänen tai Iso Rytänen on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 810 metriä pitkä, 210 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 12,0 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 112,3 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773975

https://fi.wikipedia.org/wiki/Herttalampi%20%28Suonenjoki%29

Herttalampi (Suonenjoki)

Herttalampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 200 metriä pitkä, 190 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,8 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 130,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773976

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorilampi%20%28Suonenjoki%29

Vuorilampi (Suonenjoki)

Vuorilampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 240 metriä pitkä, 110 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 600 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 126,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773977

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautalampi%20%28Suonenjoki%29

Rautalampi (Suonenjoki)

Rautalampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 560 metriä pitkä, 150 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 6,2 hehtaaria. Lammella on kartan mukaan yksi saari. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 117,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773979

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Tervanen

Pieni-Tervanen

Pieni-Tervanen on Etelä-Savossa Pieksämäellä ja Suonenjoella Tervasen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 2,0 kilometriä pitkä, 600 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 48 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 5,3 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 125 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773980

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4rkij%C3%A4rvi%20%28Suonenjoki%29

Särkijärvi (Suonenjoki)

Särkijärvi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 400 metriä pitkä, 150 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,9 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 120,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773981

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtolampi%20%28Suonenjoki%29

Lehtolampi (Suonenjoki)

Lehtolampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 180 metriä pitkä, 80 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 123,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773983

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4lampi%20%28Suonenjoki%29

Päälampi (Suonenjoki)

Päälampi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Viipperon lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 300 metriä pitkä, 120 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,4 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 700 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 124,5 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773984

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Riuttanen

Pieni-Riuttanen

Pieni-Riuttanen on Pohjois-Savossa Suonenjoella Iso-Kurikan lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 770 metriä pitkä, 420 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 17,9 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 140,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773985

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Riuttanen

Iso-Riuttanen

Iso-Riuttanen on Pohjois-Savossa Suonenjoella Iso-Kurikan lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 1,3 kilometriä pitkä, 620 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 36 hehtaaria. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 4,2 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 141,5 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773987

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Kumpunen%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%29

Iso-Kumpunen (Pieksämäki)

Iso-Kumpunen on Etelä-Savossa Pieksämäellä ja Suonenjoella Tervasen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 670 metriä pitkä, 420 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 16,1 hehtaaria. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 124,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1773988

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Kumpunen%20%28Suonenjoki%29

Pieni-Kumpunen (Suonenjoki)

Pieni-Kumpunen on Pohjois-Savossa Suonenjoella ja Petäjävedellä Tervasen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 140 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 350 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 127,5 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Petäjäveden järvet Botin luomat artikkelit

1773989

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leikonlampi

Leikonlampi

Leikonlampi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 1,3 kilometriä pitkä, 300 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 24 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 3,1 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 111 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1773996

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raiskanlampi

Raiskanlampi

Raiskanlampi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 410 metriä pitkä, 130 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 14,4 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 142,1 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1773997

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vatilampi%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%29

Vatilampi (Pieksämäki)

Vatilampi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Lahnasen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 270 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 750 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 151,2 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1773998

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vehkanen%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%29

Vehkanen (Pieksämäki)

Vehkanen on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 270 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,8 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 142,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774000

https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4kilampi%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%2C%20Mataram%C3%A4ki%29

Mäkilampi (Pieksämäki, Mataramäki)

Mäkilampi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 860 metriä pitkä, 150 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 7,8 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,8 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 112,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774001

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mataroinen%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%29

Mataroinen (Pieksämäki)

Mataroinen on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 3,1 kilometriä pitkä, 1,9 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 152 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Sen rantaviivan pituus on 14,3 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 140,7 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774002

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hoikka%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%2C%20Mataram%C3%A4ki%29

Hoikka (Pieksämäki, Mataramäki)

Hoikka on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 2,4 kilometriä pitkä, 730 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 66 hehtaaria. Järvellä on kartan mukaan yksi saari. Sen rantaviivan pituus on 8,1 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 142,5 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774003

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalatonlampi%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%2C%20Mataram%C3%A4ki%29

Kalatonlampi (Pieksämäki, Mataramäki)

Kalatonlampi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 200 metriä pitkä, 130 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,5 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 500 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on alle 145 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774005

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suovero

Suovero

Suovero on Etelä-Savossa Pieksämäellä Itäkylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 500 metriä pitkä, 170 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 155,9 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774006

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakkalampi

Ilmakkalampi

Ilmakkalampi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Itäkylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 490 metriä pitkä, 220 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 8,1 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 162,1 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774008

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoripojanlampi%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%2C%20Mehti%C3%B6%29

Huoripojanlampi (Pieksämäki, Mehtiö)

Huoripojanlampi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 310 metriä pitkä, 80 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,6 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 109,5 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774009

https://fi.wikipedia.org/wiki/The%20Ukrainian%20Review

The Ukrainian Review

The Ukrainian Review oli englanninkielinen neljännesvuosittain ilmestynyt politiikan, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Lehteä julkaisi vuodesta 1954 Lontoossa Association of Ukrainians in Great Britain. 1960-luvun puolivälistä lähtien sitä julkaisivat yhdessä Canadian League for Ukraine's Liberation ja Organization for the Defense of Four Freedoms for Ukraine. Lehti tuki Ukrainalaisten nationalistien järjestöä (OUN, Bandera-ryhmä) ja ABN (Maailman antikommunistinen liitto) -järjestöä. Sen aihepiiriä oli Neuvostoliiton poliittinen kehitys, ja se keskittyi erityisesti kansallisuuskysymykseen ja ei-venäläisten vähemmistöjen ahdinkoon, kiinnitti erityisesti huomiota toisinajattelijoihin ja Ukrainan demokraattiseen liikkeeseen ja julkaisi kirja-arvosteluja Neuvostoliitossa ja muualla ilmestyneistä kirjoista. Ensimmäiset päätoimittajat olivat Volodymyr Deržavyn ja Vasyl Oreletskyi. Vuodesta 1965 päätoimittajana ja toimituskunnan johdossa oli Slava Stetsko. Toimittajakunnan jäseniä olivat muun muassa Rostyslav Jendyk, Lev Šankovskyi, Oleh Romanyshyn ja Myh’ailo Sosnovskyi. Lehti lakkautettiin 1999. Lähteet Ukrainalaiset aikakauslehdet Brittiläiset aikakauslehdet Lakkautetut lehdet

1774011

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suurij%C3%A4rvi%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%29

Suurijärvi (Pieksämäki)

Suurijärvi on Etelä-Savossa Pieksämäellä Mataramäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 140 metriä pitkä, 80 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,8 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 350 metriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 129,2 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Pieksämäen järvet Botin luomat artikkelit

1774012

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolilampi%20%28Rautalampi%29

Nuolilampi (Rautalampi)

Nuolilampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Myhinpään lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 470 metriä pitkä, 160 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,4 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 114,8 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1774016

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni%20Lev%C3%A4lampi%20%28Rautalampi%29

Pieni Levälampi (Rautalampi)

Pieni Levälampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Myhinpään lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 250 metriä pitkä, 60 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 600 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 112,1 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1774017

https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Kahleinen

Iso-Kahleinen

Iso-Kahleinen tai Iso Kahleinen on Pohjois-Savossa Rautalammilla Myhinpään lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 770 metriä pitkä, 280 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 8,5 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,8 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,6 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1774019

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Kahleinen

Pieni-Kahleinen

Pieni-Kahleinen tai Pieni Kahleinen on Pohjois-Savossa Rautalammilla Myhinpään lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 570 metriä pitkä, 210 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 5,8 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,6 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1774020

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustalampi%20%28Rautalampi%2C%20Mehti%C3%B6%29

Mustalampi (Rautalampi, Mehtiö)

Mustalampi on Pohjois-Savossa Rautalammilla Myhinpään lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 160 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 450 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 126,2 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1774022

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni-Ryt%C3%A4nen

Pieni-Rytänen

Pieni-Rytänen on Pohjois-Savossa Suonenjoella Ahvenisen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 160 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,3 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 500 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 112,4 metriä mpy. Lähteet Myhinjärven valuma-alue Suonenjoen järvet Botin luomat artikkelit

1774024

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lummukka%20%28j%C3%A4rvi%29

Lummukka (järvi)

Lummukka tai myös Lummukanjärvi on Keski-Suomessa Konnevedellä Lummukankylällä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 2,0 kilometriä pitkä, 1,7 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 142 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Järvi on jäänyt muutaman kalliovuoren taakse omaksi järveksi. Kelpeänvuori, joka kohoaa 205 metrin korkeuteen, sijaitsee järven itäpuolella, ja sen vieressä on 165 metrin korkeuteen kohoava Kallenvuori. Kummallakin vuorella on laaja kalliolaki. Muissa ilmansuunnissa on alavampaa. Järvellä on kartan mukaan 12 saarta. Suurin on Sepänsaari, ja sitten ovat Ahosaari ja Kaksoset keskenään lähes saman kokoiset. Tornionlahden suulla sijaitsee pieni Kalliosaari. Sen rantaviivan pituus on 10,6 kilometriä ja sen rannat ovat pääosin metsämaata. Rantapeltoja viljelee kolme maatilaa, mutta pysyvästi asuttuja tiloja on kuusi ja rannoilla noin 20 vapaa-ajan asuntoa. Järvelle tulee tie Konneveden suunnalta sekä etelästä Säkinmäen ja Sapelin suunnilta. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 99,0 metriä mpy. Historiaa Vuosien 1944–1946 Rautalammin taloudellisessa kartassa sijaitsee järven rannoilla kolme Rautalammin Hanhitaipaleen kylään kuuluvaa maatilaa: Mustalahti, Koskela ja Lummukka, ja näiden lisäksi on kaksi pientilaa. Järven karttanimi on Lummukkajärvi. Tiet tulevat järvelle etelästä Säkinmäen suunnalta. Vuoden 1971 peruskartassa on erityisesti Koskelan ympärillä raivattu uutta peltomaata ja muutamia pientiloja on perustettu lisää. Nämä on karttaan nimetty Lummukankyläksi. Peltomaata raivataan lisää 1988 karttaan mennessä ja rannoille on ilmaantunut muutama vapaa-ajan asunto. Järvellä on vuoden 1973 kartassa kaksi lasku-uomaa. Itäpuolinen on rakennettu uittoa varten uittoruuheksi. Uittoruuhen merkintää ei ole enää vuoden 1998 kartan jälkeen. Tähän vesireittiin on vuoden 1988 karttaan lisätty Lummukkamyllyn nimi. Lähteet Lummukan valuma-alue Konneveden järvet Botin luomat artikkelit

1774025

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4linen%20%28Konnevesi%29

Välinen (Konnevesi)

Välinen on Keski-Suomessa Konnevedellä Lummukankylän lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 400 metriä pitkä, 180 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,7 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 99,3 metriä mpy. Lähteet Lummukan valuma-alue Konneveden järvet Botin luomat artikkelit

1774026

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoreinen%20%28Konnevesi%29

Vuoreinen (Konnevesi)

Vuoreinen on Keski-Suomessa Konnevedellä #VIITTAUS! Lummukankylän lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 1,0 kilometriä pitkä, 310 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 11,9 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 99,6 metriä mpy. Lähteet VIITTAUS! Lummukan valuma-alue Konneveden järvet Botin luomat artikkelit

1774028

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lev%C3%A4nen%20%28Konnevesi%29

Levänen (Konnevesi)

Levänen on Keski-Suomessa Konnevedellä Lummukankylän lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 720 metriä pitkä, 230 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 10,6 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 110,5 metriä mpy. Lähteet Lummukan valuma-alue Konneveden järvet Etelä-Konneveden kansallispuisto Botin luomat artikkelit

1774029

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuottanen%20%28Hankasalmi%29

Nuottanen (Hankasalmi)

Nuottanen on Keski-Suomessa Hankasalmella ja Konnevedellä Pirttimäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 1,1 kilometriä pitkä, 550 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 28 hehtaaria. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 3,2 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 114,6 metriä mpy. Lähteet Lummukan valuma-alue Hankasalmen järvet Konneveden järvet Botin luomat artikkelit

1774030

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaslampi

Maaslampi

Maaslampi on Keski-Suomessa Hankasalmella ja Konnevedellä Pirttimäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 390 metriä pitkä, 170 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,2 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 950 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 125,6 metriä mpy. Lähteet Lummukan valuma-alue Hankasalmen järvet Konneveden järvet Botin luomat artikkelit

1774032

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni%20Ruuhilampi

Pieni Ruuhilampi

Pieni Ruuhilampi on Keski-Suomessa Konnevedellä Sirkkamäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 320 metriä pitkä, 60 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,5 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 700 metriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 136,9 metriä mpy. Lähteet Lummukan valuma-alue Konneveden järvet Botin luomat artikkelit

1774033

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilonen%20%28j%C3%A4rvi%29

Ilonen (järvi)

Ilonen on Pohjois-Savossa Rautalammilla Pirttimäen lähellä sijaitseva järvi. Maantietoa Järvi on 390 metriä pitkä, 220 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 6,7 hehtaaria. Järvellä on kartan mukaan yksi saari. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 133,9 metriä mpy. Lähteet Lummukan valuma-alue Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1774034

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpunlampi

Korpunlampi

Korpunlampi on Keski-Suomessa Hankasalmella ja Rautalammilla Pirttimäen lähellä sijaitseva lampi. Maantietoa Lampi on 440 metriä pitkä, 400 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 7,0 hehtaaria. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,4 kilometriä. Vesistösuhteet Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Lummukan valuma-alueeseen (14.719) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 134,9 metriä mpy. Lähteet Lummukan valuma-alue Hankasalmen järvet Rautalammin järvet Botin luomat artikkelit

1774039

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taylor%20Swift%3A%20The%20Eras%20Tour%20%28elokuva%29

Taylor Swift: The Eras Tour (elokuva)

Taylor Swift: The Eras Tour (tyyliteltynä Taylor Swift | The Eras Tour) on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftin konserttielokuva vuodelta 2023. Sen on ohjannut Sam Wrench. Elokuva sisältää esityksiä The Eras Tour -kiertueelta. Sitä kuvattiin Swiftin Los Angelesin konserteissa elokuussa 2023. Elokuvan ennakkonäytös oli Los Angelesissa 11. lokakuuta 2023 ja se tuli laajempaan levitykseen 13. lokakuuta. Elokuvaa esitetään yhteensä yli 100 eri maassa. Elokuvaan on myyty paljon lippuja etenkin Yhdysvalloissa. Se tuotti ensimmäisenä viikonloppuna 92 miljoonaa dollaria Yhdysvalloissa. Arvioiden mukaan siitä tulee kaikkien aikojen tuottoisin konserttielokuva. Elokuvan julkaisu oli tavallisuudesta poikkeava, sillä Swift teki levityssopimuksen suoraan AMC Theatre -teatteriketjun kanssa ilman studiota. Taustaa The Eras Tour on Taylor Swiftin kuudes konserttikiertue. Swift esittää kiertueella kappaleita uransa eri vaiheista. Kiertue on Swiftin ensimmäinen viiteen vuoteen. Kiertue on ollut erittäin suosittu ja siihen on lisätty uusia konsertteja useita kertoja. Se alkoi maaliskuussa 2023 ja loppuu marraskuussa 2024. The Eras Tour on tuottanut miljardi dollaria elokuuhun 2023 mennessä ja siitä on arvioitu tulevan kaikkien aikojen tuottoisin kiertue. Kiertue on saanut julkisuutta myös lipunmyynnin ongelmien takia. Yhdysvalloissa 3,5 miljoonaa ihmistä rekisteröityi ennakkomyyntiin, jonka verkkosivu kaatui nopeasti verkkoon siirtymisen jälkeen. Ostajilla oli pitkiä odotusaikoja, suuri osa jäi kokonaan ilman lippuja ja kiertue myytiin lähes loppuun ennakkomyynnissä. Asian saama julkisuus nosti osaltaan esille Live Nationin monopoliaseman ja muita väärinkäytöksiä Yhdysvalloissa. Taylor Swift on julkaissut aiemmin muita konserttielokuvia kuten Speak Now World Tour – Live (2011), 1989 World Tour (2015), Reputation Stadium Tour (2018) ja Folklore: The Long Pond Studio Sessions sekä dokumentin Miss Americana (2020). Taylor Swift: The Eras Tour on kuitenkin hänen ensimmäinen elokuvateattereissa julkaistu musiikkielokuvansa. Tuotanto Taylor Swift: The Eras Tour -elokuvan ohjaajana toimii Sam Wrench ja kuvaajana Brett Turnbull. Elokuvaa kuvattiin useissa Swiftin Los Angelesin konserteissa SoFi Stadium -stadionilla elokuun alkupuolella 2023. Muutama kuvatuista esityksistä on kuitenkin jätetty pois elokuvasta. Konserttien kesto on yli 3 tuntia, elokuva on noin puoli tuntia konserttia lyhyempi. Elokuva on koostuu kokonaan musiikkiesityksistä eikä sisällä esimerkiksi backstage-materiaalia. Elokuva kuvattiin Hollywoodin näyttelijöiden lakon aikana. Näyttelijöiden liitto hyväksyi kuitenkin sen kuvauksen ja julkaisun, koska sen tuotanto noudatti liiton vaatimuksia. Esiintyjät Yhtye Taylor Swift – laulu, piano, kitara Paul Sidoti – kitara Mike Meadows – kitara, koskettimet Matt Bernstein – kitara Amos Heller – basso David Cook – koskettimet Karina DePiano – koskettimet, piano Taustalaulajat Kamilah Marshall Melanie Nyema Elliot Nicole Woodford Jeslyn Gorman Tanssijat Natalie Reid Natalie Peterson Tori Evans Jan Ravnik Tamiya Lewis Whyley Keolaokalani Yoshimura Raphael Thomas Taylor Banks Kameron Saunders Kevin Scheitzbach Sydney Moss Sam McWilliams Audrey Douglass Karen Chuang Sisältö Elokuva kuvaa tyypillistä The Eras Tour -kiertueen konserttia. Kiertueen kappaleet on jaettu kymmeneen osaan albumeittain. Kuvattujen konserttien ohjelmistosta on kuitenkin leikattu pois kappaleet ”The Archer”, ”No Body, No Crime”, ”The 1”, ”Long Live”, ”Wildest Dreams” ja ”Cardigan” sekä kappaleiden välisiä siirtymiä. Kiertueen vaihtuvien kappaleiden osiosta mukana ovat kappaleet ”Our Song” ja ”You’re on Your Own, Kid”. Swift esiintyy konsertissa yhtyeensä, neljän taustalaulajan ja 14 tanssijan kanssa. Produktioon kuuluu iso lava, vaihtuvia lavasteita, erilaisia asuja ja paljon erikoisefektejä. Kappaleet Osa 1 – Lover ”Miss Americana & the Heartbreak Prince” ”Cruel Summer” ”The Man” ”You Need to Calm Down” ”Lover” Osa 2 – Fearless ”Fearless” ”You Belong with Me” ”Love Story” Osa 3 – Evermore ”Willow” ”Marjorie” ”Champagne Problems” ”Tolerate It” Osa 4 – Reputation ”...Ready for It?” ”Delicate” ”Don’t Blame Me” ”Look What You Made Me Do” Osa 5 – Speak Now ”Enchanted” Osa 6 – Red ”22” ”We Are Never Ever Getting Back Together” ”I Knew You Were Trouble” "All Too Well" (10 Minute Version) Osa 7 – Folklore ”The 1” ”Betty” ”The Last Great American Dynasty” ”August” ”Illicit Affairs” ”My Tears Ricochet” Osa 8 – 1989 ”Style” ”Blank Space” ”Shake It Off” ”Bad Blood” Osa 9 – Yllätyskappaleet ”Our Song” ”You’re on Your Own, Kid” Osa 10 – Midnights ”Lavender Haze” ”Anti-Hero” ”Midnight Rain” ”Vigilante Shit” ”Bejeweled” ”Mastermind” ”Karma” Lopputekstit ”Long Live” (Taylor’s Version) (studiolevytys) Julkaisu ja levitys Elokuvan ennakkonäytös oli Los Angelesissa 11. lokakuuta 2023 ja se tuli laajempaan levitykseen 13. lokakuuta. Elokuvaa esitetään yhteensä yli 100 eri maassa. Elokuvan julkaisu oli tavallisuudesta poikkeava, sillä Swift teki levityssopimuksen suoraan AMC-elokuvateattereiden kanssa ilman studiota. Swift ja hänen vanhempansa neuvottelivat sopimuksen AMC:n johtajan kanssa henkilökohtaisesti. Elokuvaa esitetään Yhdysvalloissa vain AMC:n omissa teattereissa. Useat elokuvayhtiöiden edustajat kritisoivat tätä, koska studiot eivät olleet tietoisia julkaisusta. Usean muun elokuvan ensi-ilta siirrettiin lyhyellä aikataululla Taylor Swift: The Eras Tour -elokuvan julkaisun takia. AMC toimii elokuvan levittäjänä kansainvälisesti. Yhtiö teki sopimukset kansainväliset sopimukset teattereiden kanssa ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Vastaanotto Elokuvaan on myyty paljon lippuja etenkin Yhdysvalloissa. Kansainvälisesti ensimmäisen viikonlopun tuotto oli 126 miljoonaa dollaria. Tästä 92 miljoonaa oli Yhdysvalloissa. Arvioiden mukaan siitä tulee kaikkien aikojen tuottoisin konserttielokuva. Katso myös The Eras Tour -kiertue Lähteet Aiheesta muualla Virallinen sivu Vuoden 2023 konserttitallenteet Konserttielokuvat Vuoden 2023 dokumenttielokuvat Vuoden 2023 yhdysvaltalaiset elokuvat Taylor Swiftin videot Taylor Swiftin konserttikiertueet

1774042

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun%20pappila

Oulun pappila

Oulun pappila (ruots. Uleåborgs prästgård) on Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema entinen kirkkoherran virka-asunto, joka on valmistunut 1827. Nykyisin pappilassa sijaitsee Oulun seurakuntien toimitiloja. Rakennuksen omistaa Oulun seurakuntayhtymä. Historia ja arkkitehtuuri Oulun kaupunki paloi vuonna 1822 ja tuli tuhosi myös Oulun silloisen pappilan, jota asutti kirkkoherra Henrik Wegelius. Uuden pappilan luonnokset laati oululainen rakennusmestari Henrik Matlin, joiden pohjalta Carl Ludvig Engel laati empire-tyylisen pappilan viralliset piirustukset. Vuoden 1825 joulukuussa Oulun pappilan rakentamisesta pidettiin urakkahuutokauppa, jonka voitti haminalainen kauppias Ivan Avramoff. Avramof ajautui kuitenkin konkurssiin kesken rakennustöiden, jonka vuoksi seurakunta joutui pikaisesti rakentamaan omakustanteisesti pappilan loppuun. Viivystyksestä huolimatta pappila valmistui lokakuuhun 1827 mennessä. Alun perin Oulun kaupunkiseurakunnan pappila käsitti päärakennuksen nykyisen Isokadun varrella, jonka jatkona oli erillinen keittiörakennus. Päärakennus käsitti salin, viisi kamaria ja eteisen. Lisäksi kaupunkiseurakunnalle kuului ylläpidettäväksi aittoja, navetta, talli ja käymälä. Maaseurakunnan asuinrakennus puolestaan sijaitsi nykyisen Asemakadun varressa. Asuinrakennuksen lisäksi maaseurakunnalle kuului hoidettavaksi leivintupa, lato, lampola, sauna ja varastorakennus. 1840-1850-lukujen vaihteessa pappilaa remontoitiin. Asuinrakennukset saivat lautavuorauksen, jotka maalattiin öljymaalilla punaisiksi. Ovet ja ikkunoiden pielet maalattiin puolestaan vihreiksi. Pappilarakennus on muuttunut useita kertoja 1800-lukujen remonteissa. Vuonna 1886 valmistui kuisti pihan puolelle ja sisäänkäynti Asemakadun puolelle. Rakennusta laajennettiin pihan puolelle 1898 ja laajennusosan tiiliseen kellariin sijoitettiin pesu- ja leipomohuone, sekä renkitupa. Pappilan kivijalkaan tehtiin myös kellari ja ruokakomero. Samalla kaupunki- ja maaseurakunnan asuinrakennukset yhdistettiin ja niiden ulkoasua yhdenmukaistettiin. Pappilan alkuperäisestä arkkitehtuurista ja kiinteästä sisustuksesta ovat säilyneet muun muassa kasettikatto ja kaakeliuuneja. Viimeinen pappilassa asunut pappi oli tuomiorovasti Jorma Sipilä, joka asui pappilaa vuoteen 1971 asti. Kuvat Lähteet Oulun rakennukset ja rakennelmat Suomen pappilat Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Carl Ludvig Engelin suunnittelemat rakennukset Pappila

1774044

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oravalampi

Oravalampi

Oravalampi voi tarkoittaa ainakin seuraavia: Oravalampi, lampi Mikkelissä Oravalampi, lampi Pieksämäellä Katso myös Oravalanlampi

1774047

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkhilokhoksen%20luola

Arkhilokhoksen luola

Arkhilokhoksen luola () on luola Pároksen saarella Kreikassa. Se sijaitsee saaren länsirannikolla lähellä Ágios Fokáksen rantaa, noin viisi kilometriä luoteeseen Paroikián kaupungista. Luola on yhdistetty 600-luvulla eaa. eläneeseen runoilija Arkhilokhokseen, jonka sanotaan vetäytyneen sinne etsimään runollista innoitusta. Lähteet Aiheesta muualla Arkeologiset kohteet Kreikassa Kreikan luolat Páros

1774048

https://fi.wikipedia.org/wiki/D%C3%ADdyman%20luolat

Dídyman luolat

Dídyman luolat eli Dídyman doliinit () ovat kaksi doliinia eli karstivajoamaa Argoliissa Kreikassa. Ne sijaitsevat Ermionídan kunnassa lähellä Dídyman kylää. Vajoamat ovat syntyneet maaperän romahdettua alla karstimaassa virranneen veden toiminnan seurauksena. Ne tunnetaan nimillä Megáli Spiliá (Μεγάλη Σπηλιά, ”Suuri luola”) ja Mikrí Spiliá (Μικρή Σπηλιά, ”Pieni luola”). Suurempi Megáli Spiliá sijaitsee vuoren juurella ja pienempi Mikrí Spiliá tasangolla suuremmasta kaakkoon. Mikrí Spiliássa on kaksi pientä bysanttilaisaikaista kirkkoa, joista toinen on omistettu Kristuksen kirkastumiselle (Metamórfosi tou Sotíros) ja toinen Pyhälle Georgiokselle (Ágios Geórgios). Luola on toiminut paikallisten piilopaikkana osmanivallan aikana sekä toisen maailmansodan natsimiehityksen aikana. Lähteet Aiheesta muualla Ermionída Kreikan luolat

1774052

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euripideen%20luola

Euripideen luola

Euripideen luola () on luola ja arkeologinen kohde Salamiin saarella Kreikassa. Se sijaitsee saaren eteläosassa lähellä Peristérian ja Kolónesin kyliä. Historia Euripideen luolana tunnettu luola on löydösten perusteella ollut käytössä neoliittiselta kaudelta ja erityisesti noin ajalta 5300–4300 eaa. lähtien. Myöhäisellä mykeneläisellä kaudella 1300–1100-luvuilla eaa. luola oli hautapaikkana. Klassisen antiikin aikana 400-luvun eaa. lopulla luola toimi tragediakirjailija Euripideen vetäytymispaikkana. On arveltu, että hän olisi laatinut siellä tragediansa Hippolytos. Myöhemmin luolan yhteydessä oli Dionysoksen pyhäkkö, johon liittyi myös Euripideelle omistettu kultti. Pyhäkkö oli käytössä erityisesti hellenistisellä kaudella 200–100-luvuilla eaa. Sen tuhouduttua maanjäristyksessä Dionysoksen ja Euripideen kultin harjoittaminen siirtyi sisälle luolaan. Luola säilyi tässä käytössä roomalaisella kaudella, ja siitä tuli nähtävyys ja pyhiinvaelluskohde. Varhaisimmat tiedot luolasta ovat peräisin hellenistisen ja roomalaisen kauden kirjailijoilta, kuten Filokhorokselta, Satyrokselta, Euripideen elämäkerran anonyymiltä kirjoittajalta sekä Aulus Gelliukselta, joka kertoo itse käyneensä paikalla Ateenassa ollessaan. Herulit ja gootit tuhosivat pyhäkön vuonna 267. Frankkivallan aikana 1300-luvulla luolaa käytettiin piilopaikkana ja omaisuuden kätköpaikkana. Luolan arkeologiset kaivaukset suoritti Ioánninan yliopisto vuosina 1994–1997 Giánnis Lóloksen johdolla. Sen ympäristöä tutkittiin jatkotutkimuksissa vuosina 1998–2000. Luola ja löydökset Euripideen luola sijaitsee 115 metrin korkeudessa merenpinnasta laskettuna. Se ei näy rannikolle, mutta sen suuaukolta on hyvä näkymä merelle. Luola on vaakasuuntainen ja siinä on matala sisäänkäynti. Sen sisällä on kymmenen kammiota sekä kapeita käytäviä ja syvennyksiä. Kammioiden ja käytävien yhteispituus on noin 47 metriä. Sisällä luolassa on stalagmiitteja, jotka muodostavat kuin verhoja kammioiden välille. Aulus Gellius kuvasi paikkaa ”epämiellyttäväksi ja pelottavaksi”. Luolan lähellä olleeseen Dionysoksen pyhäkköön kuului suorakulmainen naiskos eli pieni temppeli sekä pöytä ja vesisäiliö. Se oli rakennettu vesilähteen yhteyteen. Luolasta tehtyjä löytöjä on Salamiin arkeologisessa museossa. Niihin lukeutuu muun muassa kulttiesineitä, keramiikkaa, piikivestä ja Míloksen obsidiaanista tehtyjä työkaluja, rahoja, koruja, lyhyt mykeneläisaikainen pronssimiekka sekä skyfos, johon on kaiverrettu Euripideen nimi. Lähteet Aiheesta muualla Arkeologiset kohteet Attikassa Kreikan luolat Salamis

1774053

https://fi.wikipedia.org/wiki/Omal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri

Omalääkäri

Omalääkäri tarkoittaa lääkäriä, jolle tietyn potilaan hoito kuuluu pitkäaikaisesti. Omalääkärimallissa kullekin potilaalle osoitetaan tietty lääkäri pitkäaikaisesti. Omalääkärimalli on Norjassa, Tanskassa, Virossa ja useissa Keski-Euroopan maissa. Suomessakin siitä on paljon kokemuksia. Henkilääkäri tarkoittaa merkittävässä asemassa olevan henkilön omaa lääkäriä. Tutkimusnäyttö Helsingin Sanomien mukaan hoitosuhteen jatkuvuus on omalääkärimallin ydin, ja on vahva näyttö siitä, että jatkuvuus parantaa hoitotuloksia, alentaa kustannuksia, vähentää kuolleisuutta ja erikoissairaanhoidon tarvetta sekä lisää potilaiden ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Pitkät lääkärisuhteet vähentävät terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Tästä on professori Juha Auvisen mukaan erittäin vahva näyttö. Laadukkaan 4,5 miljoonan norjalaisen tutkimuksen mukaan: mitkä pidempi lääkärisuhde, sitä harvemmin potilaat joutuivat päivystykseen, sairaalaan tai kuolemaan. Norjassa hoidon jatkuvuus on hyvä, Suomessa yleensä hoitosuhteet kestävät alle vuoden. Suomi Vuosina 1985-1993 Kelan kokeilussa neljässä Suomen kaupungissa yksityiset lääkärit toimivat omalääkäreinä. Hoitoon pääsi paremmin ja hoidon jatkuvuus koheni, lähetteitä tuli vähemmän ja kustannukset eivät nousseet. Lääkärit kuitenkin vastustivat mallia, ja poliittista tahtoa mallin laajentamiseen ei löytynyt. 1990-luvulla yli 70 prosenttia Suomen terveyskeskuksista otti käyttöön väestövastuujärjestelmän, jossa potilaille osoitettiin vastuulääkäri. Lamasäästöjen myötä lääkärin vastuupotilasmäärä kuitenkin kasvoi liian suureksi ja etenkin vuoden 2014 jälkeen omalääkärijärjestelmät ovat vähentyneet. Hallitusohjelmaan 2023 Vuonna 2023 omalääkäri-hoitaja-malli kirjattiin Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Näytöt sen hyödyistä ovat sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Tapani Hämäläisen mukaan kiistattomat. Esimerkkinä toimii Tanskan omalääkärimalli. Malli olisi vähemmän lääkärikeskeinen kuin 1990-luvun malli. Lääkäriliitto esitti, että työterveyslääkärit otettaisiin mukaan omalääkärimalliin, koska julkisella sektorilla lääkäreitä ei ole tarpeeksi. Oulussa on laskettu, että lisälääkärien palkkaaminen maksaisi itsensä kahdeksassa vuodessa takaisin. Lähteet

1774055

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hardeep%20Singh%20Nijjar

Hardeep Singh Nijjar

Hardeep Singh Nijjar (1977 Bhar Singh Pura, Punjab – 18. kesäkuuta 2023) oli Kanadassa asunut sikhiseparatisti. Nijjar tuki Khalistan-liikettä, joka ajaa sikheille omaa itsenäistä kotimaata nimeltä Khalistan. Intia lisäsi hänet terroristien listalle heinäkuussa 2020. Nijjar saapui Kanadaan vuonna 1997 väärennetyllä passilla ja valenimellä Ravi Sharma. Hän haki turvapaikkaa, mutta hakemus hylättiin seuraavana vuonna hänen kerrottuaan taustastaan poikkeavia kertomuksia ja esiteltyään huonolla englannilla kirjoitettua intialaista lääkärinlausuntoa kidutushaavoistaan. Kanadan kansalaisuuden Nijjar sai 25. toukokuuta 2007. Hän työskenteli putkimiehenä uudessa kotimaassaan. Hän oli naimisissa, suhteesta syntyi kaksi poikaa. Arkitöidensä ohella Nijjar oli aktivisti, joka teki yhteistyötä yhdysvaltalaisen Sikhs for Justice -järjestön kanssa. Hän toimi Surreyssa Guru Nanak Sikh Gurdwara -temppelin puheenjohtajana vuodesta 2018. Nijjar ammuttiin autoonsa temppelinsä parkkipaikalla 18. kesäkuuta 2023. Ampumisesta epäillään kahta tuntemattomaksi jäänyttä miestä, jotka olivat peittäneet kasvonsa ja pakenivat autolla. Myöhemmin kanadalaiset viranomaiset kertoivat kolmannesta epäillystä. Murhasta ei ole pidätetty ketään. Kanadan pääministeri Justin Trudeau syytti syyskuussa 2023 Intian hallituksen agentteja murhasta. Tapaus johti maiden keskinäisten suhteiden viilenemiseen ja diplomaattiseen kriisiin. Intia kiisti osallisuutensa tapahtumiin, ja molemmat maat karkottivat toistensa diplomaatteja murhan seurauksena. Lähteet Kanadalaiset henkirikosten uhrit Vuonna 1977 syntyneet Vuonna 2023 kuolleet

1774056

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nestorin%20luola

Nestorin luola

Nestorin luola () on luola ja arkeologinen kohde Pýlos-Néstorasin kunnassa Messeniassa Kreikassa. Se on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian Nestorista, joka oli Pyloksen kuningas. Luola sijaitsee Palaiókastron (myös Paliókastro, Palaionavaríno) kukkulassa, joka oli antiikin ajan Pyloksen kaupungin akropolis eli linnavuori. Kukkula kohoaa kannaksella, joka erottaa Giálovan laguunin Joonianmerestä, ja joka antiikin aikana tunnettiin Koryfasionin niemenä. Kukkulan ja luolan pohjoispuolella sijaitsee Voïdokoilián ranta. Luolan koko on noin 20 × 16 metriä ja korkeus suurimmillaan noin 30 metriä. Sen suuaukko on muodoltaan kolmiomainen. Luolan sisällä on stalaktiitteja. Mytologiassa luola on paikka, johon vastasyntynyt Hermes piilotti viisikymmentä härkää, jotka oli varastanut Apollonilta. Pausanias, joka kävi Pyloksessa noin vuonna 160 jaa., kertoo, että luolassa oli pidetty esihistoriallisen Pyloksen kuninkaallisia härkiä eli Neleuksen, Nestorin isän, karjaa. Arkeologisten tutkimusten perusteella luola on ollut käytössä myöhäisellä neoliittisella kaudella 3000-luvulla eaa. sekä ajoittain varhaisella ja keskisellä helladisella kaudella sekä mykeneläisellä kaudella, ja myöhemminkin antiikin ajan klassiselle kaudelle saakka. Luolasta on löydetty neoliittista keramiikkaa. Heinrich Schliemann tutki luolaa vuonna 1874 ja teki sieltä pronssikautisia esinelöytöjä. Lähteet Aiheesta muualla Helladiset arkeologiset kohteet Kreikan luolat Mykeneläiset arkeologiset kohteet Neoliittiset arkeologiset kohteet Kreikassa Pýlos-Néstoras

1774057

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pent%C3%A9lin%20luola

Pentélin luola

Pentélin luola () eli Ntavélisin luola (Σπήλαιο Νταβέλη, Spílaio Ntavéli; transl. myös Davélisin luola, Davéliksen luola) on luola Attikassa Kreikassa. Se sijaitsee Pentéli-vuoren etelärinteessä Pentélin kunnassa noin 720 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna. Luola on antiikin aikainen louhosluola, josta on kaivettu marmoria. Antiikin aikana siellä on ollut myös Panille omistettu pyhäkkö. Bysanttilaisella kaudella luola toimi erakkomunkkien asuinpaikkana, minkä vuoksi se on tunnettu myös nimellä ”Synnittömien luola” (Σπήλαιο Αμώμων, Spílao Amómon). Nimensä ”Ntavélisin luola” luola on saanut seudulla 1800-luvulla vaikuttaneesta maantierosvo Chrístos Ntavélisista, vaikka joidenkin mukaan hän ei olisi välttämättä edes ollut tietoinen koko luolasta. Kreikan sotilasjuntan aikana luolalle suunniteltiin sotilaallista käyttöä, ja sinne aloitettiin rakennustöitä. Työt alkoivat uudestaan vuonna 1977 ja päättyivät vuonna 1983. Ne aloitettiin jälleen vuonna 1990, mutta lopetettiin asian saaman huonon julkisuuden vuoksi, koska luola on arkeologinen kohde ja hanketta oli toteutettu salassa. Salailu johti villeihin teorioihin siitä, miksi maanalainen sotilastukikohta haluttiin juuri kyseiseen paikkaan, mukaan lukien tarinat ufoista ja erilaisista luolassa havaituista parapsykologisista ilmiöistä. Tämä puolestaan johti siihen, että luolasta tuli kulttipaikka, jota muun muassa saatananpalvojien huhuttiin käyttäneen. Villeimpien juttujen mukaan luolasta olisi maanalainen yhteys Ateenaan Piacenzan herttuattaren palatsiin, sillä legendoissa Ntavélis olisi ollut herttuatar Sophie de Marbois-Lebrunin rakastaja. Toisten legendojen mukaan Ntavélis olisi kätkenyt luolaan saalistaan, ja monet ovat turhaan yrittäneet löytää aarretta. Luolan koko on nykyisin noin 112 × 45 metriä. Luolalla on kaksi bysanttilaisaikaista kirkkoa, joista toinen on omistettu Pyhälle Nikolaokselle (Ágios Nikólaos) ja toinen Pyhälle Spyridonille (Ágios Spyrídonas). Ensimmäinen on koristeltu 1300-luvulla tehdyillä seinämaalauksilla ja jälkimmäinen jälkibysanttilaisilla seinämaalauksilla. Maalaukset ovat nykyisin esillä Bysanttilaisessa ja kristillisessä museossa Ateenassa. Lähteet Aiheesta muualla Arkeologiset kohteet Attikassa Kreikan luolat Pentéli

1774065

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ray%20Edenton

Ray Edenton

Ray Quarles Edenton (3. marraskuuta 1926 – 21. syyskuuta 2022 ) oli yhdysvaltalainen kitaristi, joka soitti sessiomuusikkona countrylevyillä. Edenton soitti noin 12 000:lla levytyssessiolla, ja kuului sessiomuusikkojen ryhmä The Nashville A-Teamiin. Hänen pääasiallinen instrumenttinsa oli akustinen kitara. Hän soitti muun muassa Johnny Cashin, Marty Robbinsin, Leon Russellin ja Neil Youngin levyillä sekä myös suomalaisen Jussi Raittisen albumilla Nashville. Yhdysvaltalaiset kitaristit Vuonna 1926 syntyneet Vuonna 2022 kuolleet

1774066

https://fi.wikipedia.org/wiki/The%C3%B3petran%20luola

Theópetran luola

Theópetran luola () on luola ja arkeologinen kohde Thessaliassa Kreikassa. Se sijaitsee sille nimensä antaneessa Theópetran kylässä Metéoran kunnassa noin neljä kilometriä Kalampákan kaupungista. Se on ollut asuttuna paleoliittisella kaudella jo noin vuotta sitten. Sitä pidetään vanhimpana paikkana, jossa on näkyvissä ihmisen rakennustyön jälkiä. Historia Theópetran luola on kalkkikiviluola, joka sijaitsee liitukaudella noin 137–65 miljoonaa vuotta sitten muodostuneessa kalliossa. Itse luola on huomattavasti myöhäisempi. Luola on ollut ihmisen käytössä keskiseltä paleoliittiselta kaudelta noin vuotta sitten aina neoliittiselle kaudelle noin 4000 eaa. saakka. Tällaisena se on Kreikassa harvinainen kohde, joka ilmentää siirtymää paleoliittiselta neoliittiselle kaudelle. Luola on ollut käytössä tämänkin jälkeen pronssikaudella ja historiallisella ajalla, ja vielä 1900-luvullakin sitä ovat käyttäneet paimenet. Luolan arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1987–2007 Aikateríni Kyparíssi-Apostolíkan johdolla. Luola ja löydökset Theópetran luola sijaitsee noin 100 metriä korkean Theópetran kallion juurella. Sen edestä virtaa Lithaíos-joki. Luola on muodoltaan suunnilleen nelikulmiomainen ja sen pinta-ala on noin 500 neliömetriä, ja sen sisäänkäynnin koko on noin 17 × 3 metriä. Luolaan on rakennettu kulkua varten portaat ja kulkusiltoja. Luolan suuaukolla on ollut muuri, joka on sulkenut sen osittain. Muurin ajoitetaan olevan noin vuotta vanha. Tutkijat arvelevat, että sen rakensivat luolan asukkaat suojautuakseen kylmältä. Ajoitus tekee muurista vanhimman ihmisen tekemän rakennelman Kreikassa ja mahdollisesti koko maailmassa. Luolan löydöksiin lukeutuu myös hautauksia paleoliittiselta ja mesoliittiselta kaudelta, kivityökaluja, neoliittisia vaaseja sekä saman aikakauden koruja, jotka on tehty luusta, kivestä ja kullasta. Kuuluisin löytö ovat ihmisen jalanjäljet keskiseltä paleoliittiselta kaudelta noin vuotta sitten. Ne ovat harvinaiset koko Euroopassa. Jälkien tulkitaan olevan useiden luolassa asuneiden noin 2–4-vuotiaiden neandertalilaislasten tekemiä. Luolasta on löydetty myös mesoliittisella kaudella noin 7000 sitten eläneen 18-vuotiaan naisen jäänteet. Hänen kasvonsa on ennallistettu, ja tälle ennallistukselle on annettu nimi Avgí. Lähteet Aiheesta muualla Kreikan luolat Metéora (kunta) Neoliittiset arkeologiset kohteet Kreikassa Paleoliittiset arkeologiset kohteet Kreikassa

1774071

https://fi.wikipedia.org/wiki/Veera%20Ikonen

Veera Ikonen

Veera Ikonen (s. 1975 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja käsikirjoittaja, joka julkaisi esikoisromaaninsa, Pimeässä syttyy majakka, keväällä 2022. Kirja kertoo pariskunnasta, joka menetti vastasyntyneen lapsensa yhdeksän päivän ikäisenä. Bibliografia Lähteet Aiheesta muualla Vuonna 1975 syntyneet Suomalaiset kirjailijat Elävät henkilöt

1774072

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael%20Viima

Mikael Viima

Mikael Viima on suomalainen kirjailija, joka julkaisi esikoisromaaninsa, Verijälki, keväällä 2022. Kirja on osa pidempää rikoskirjasarjaa, jonka toinen osa julkaistiin vuonna 2023. Bibliografia Lähteet Elävät henkilöt Suomalaiset rikoskirjailijat Syntymävuosi puuttuu

1774078

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bob%20Moore

Bob Moore

Bob Loyce Moore (30. marraskuuta 1932 – 22. syyskuuta 2021) oli yhdysvaltalainen basisti, joka soitti sessiomuusikkona etenkin countrylevyillä. Moore soitti noin 17 000:lla levytyssessiolla, ja kuului sessiomuusikkojen ryhmä The Nashville A-Teamiin. Hänen instrumenttinsa oli kontrabasso. Hän soitti muun muassa Patsy Clinen, Bob Dylanin, Elvis Presleyn ja Andy Williamsin levyillä sekä myös suomalaisen Jussi Raittisen albumilla Nashville. Yhdysvaltalaiset basistit Vuonna 1932 syntyneet Vuonna 2021 kuolleet

1774079

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikinm%C3%A4en%20j%C3%A4tevedenpuhdistamo

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on Helsingin Viikinmäessä sijaitseva HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ylläpitämä jätevedenpuhdistamo. Se on kuormituksen perusteella Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo. Laitos otettiin käyttöön vuonna 1994, ja sitä on laajennettu vuosina 2004 ja 2014. Puhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Viikinmäen lisäksi jätevettä puhdistetaan Espoossa sijaitsevalla Blominmäen jätevedenpuhdistamolla, jossa käsitellään noin 400 000 asukkaan jätevedet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo käsittelee teollisuuden ja 800 000 ihmisen jätevedet sekä Helsingin että seitsemän muun Helsingin seutuun kuuluvan kunnan alueilta. Puhdistamolle tulevasta kokonaisvirtaamasta noin 85 % on asumisjätevesiä ja 15 % teollisuusjätevesiä. Vuonna 2022 puhdistamossa puhdistettiin 97,6 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Vuoden 2023 päivittäiseksi puhdistusmääräksi kerrottiin 280 000 kuutiometriä. Laitoksen toiminta on pitkälti automatisoitu. Laitos myös tuottaa sähköenergiaa, ja vuonna 2022 sähköenergian omavaraisuusaste puhdistamolla oli 83 %. Puhdistetut vedet johdetaan 16 kilometriä pitkää purkutunnelia pitkin avomerelle 20 metrin syvyyteen Katajaluodon edustalle. Jätevedenpuhdistamolle on koottu kokoelma viemäriverkostoon kuulumattomista esineistä, kuten leluista ja matkapuhelimista. Vierailu puhdistamolla on kuitenkin luvanvaraista. Lähteet Viikki Helsingin rakennukset ja rakennelmat Vesihuolto Suomessa Jätehuolto Suomessa Jätevesihuolto

1774080

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hillsong%20United

Hillsong United

Hillsong United (myös kirjoitusasussa Hillsong UNITED) on australialainen ylistysmusiikkia tuottava yhtye, joka toimii Hillsong Churchin yhteydessä. Yhtye on perustettu vuonna 1998 ja sen johtohahmo on Joel Houston. Hillsong United on tuottanut 17 albumia. Yhtyeen kappale "Oceans (Where Feet May Fail)" albumilta Zion on myynyt platinaa Yhdysvalloissa. Yhtye on esiintynyt muun muassa Los Angelesin Staples Centerissä. Vuonna 2016 yhtye valittiin parhaaksi kristilliseksi yhtyeeksi Billboard Music Awards -gaalassa. Hillsong United on kasvanut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Yhtyeestä on julkaistu vuonna 2016 dokumentti Hillsong: Let Hope Rise. Diskografia Studioalbumit All of the Above (2007) Aftermath (2011) Zion (2013) Empires (2015) Wonder (2017) Are We There Yet? (2022) Katso myös Ylistysmusiikki Hillsong Church Hillsong Worship Hillsong Young & Free Lähteet Kristilliset yhtyeet Australialaiset yhtyeet Hillsong Church

1774090

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mulevalan%20piiri

Mulevalan piiri

Mulevalan piiri () on Mosambikin keskiosissa sijaitseva, Zambezian maakuntaan kuuluva piiri. Piiri on perustettu aiemmin laajemman Ilen piirin Mulevalan hallinnollisesta alueesta joulukuussa 2013. Piirin keskus on Mulevalan kylä, joka sijaitsee linnuntietä 176 kilometriä kilometriä maakuntakeskus Quelimanesta pohjoiskoilliseen. Piiri ja sen naapurit, aluehallinto Mulevalan piirin naapureina ovat luoteessa Ilen piiri, pohjoisessa Alto Molócuen piiri, idässä Gilén ja Pebanen piirit, etelässä Mocubelan piiri, lännessä Mocuban piiri. Piirin pinta-ala on 2 676 km². Paikallistasolla piiri jakautuu kahteen hallinto-alueeseen (): P. A Chirako ja P.A M'bauane (Bajone). Hallintoalueet jaetaan edelleen paikkakuntiin (localidades). Väestö Mosambikin tilastoviranomaisen väkilukuarvio on 123 277 asukasta (2022). Ennen Mulevalan piirin muodostamista, Ilen piirin Mulevalan hallinnollisen alueen asukaslukuarvio oli 64 176 (1997/2005). Väestöstä lukutaidottomia on 47,9 prosenttia (2021). Väestönkasvun seurauksena yli puolet maakunnan väestöstä on lapsia ja nuoria (0–17-vuotiaita); Mosambikin tilastoviraston (INE) väestöennusteen (2022) mukaan alle 20-vuotiaita oli 60,2 prosenttia Mulevalan piirin asukkaista (74 262/123 277). Unescon Zambeziaan keskittyvän raportin ja maakunnan terveystilaston mukaan mukaan esimerkiksi lasten moniulotteinen köyhyys on Zambezian maakunnassa erittäin yleistä (59,1 % lapsista). Esimerkiksi alle 5-vuotiaitten krooninen aliravitsemus (44,6 %) ja anemia sekä lapsikuolleisuus (6,84 %) on hyvin korkealla tasolla (2015–2018). Yleisesti koko Mosambik lukeutuu matalan tulotason maiden keskiarvoa alhaisemmalle tulotasolle, joka osaltaan kuvastaa äärimmäisen köyhyyden yleisyyttä koko maassa. Mulevalan piirissä päätoimialoja ovat maatalous ja eläintuotanto. Piirin päätuotteita ovat maissi, kyyhkynherne, voipapu, appelsiinit, nautakarja, siat ja siipikarja. Lähteet Zambezian maakunta Mosambikin piirit

1774092

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton%20palauttaminen

Neuvostoliiton palauttaminen

Neuvostoliiton palauttaminen tai Neuvostoliitto 2.0 on epäilty ja väitetty Vladimir Putinin tavoite, jossa Venäjä, Valko-Venäjä ja osia Ukrainasta pyrkivät palaamaan niiden menneisyyden sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään. Neuvostoliiton palauttamiseen liittyy käsite toinen kylmä sota (uusi kylmä sota, kylmä sota 2.0). Historia Vuonna 1996 Venäjän kommunistisen puolueen presidenttiehdokas Gennadi Zjuganov piti Neuvostoliiton palauttamista tärkeänä. Vuonna 2014 Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk sanoi, että Venäjän päämääränä on Neuvostoliiton palauttaminen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopulla 2022 oli pyrkimys palauttaa Neuvostoliiton entisiä rajoja. Lähteet Aiheesta muualla https://www.president.gov.ua/en/news/putin-hoche-vidnoviti-srsr-nezalezhnist-ukrayini-superechit-77349 Vladimir Putin Irredentismi Politiikkaan ja yhteiskuntaan liittyvät salaliittoteoriat Neuvostoliitto

1774097

https://fi.wikipedia.org/wiki/Skibladner

Skibladner

Skibladner on Norjan Mjøsa-järvellä liikennöivä siipiratasalus. Vuonna 1856 valmistunut alus on Norjan vanhin käytössä oleva laiva. Se rakennettiin Motalassa Ruotsissa ja kuljetettiin osina Norjaan, jossa se on liikennöinyt siitä lähtien. Skibladner sai uuden koneiston vuonna 1888, samalla sitä pidennettiin. Nimi Skibladner on skandinaavisessa mytologiassa hedelmällisyyden jumalatar Freijan laiva. Kuvia Lähteet Aiheesta muualla Höyrylaivat Siipiratasalukset Gjøvik

1774098

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hunton

Hunton

Hunton Fiber AS on norjalainen puukuituisia rakennusmateriaaleja valmistava yritys, jonka pääkonttori on Gjøvikissä. Tehtaat sijaitsevat Gjøvikissä, Skreiassa ja Ruotsin Olsforsissa. Lähteet Aiheesta muualla Yrityksen verkkosivut Gjøvik Norjalaiset yritykset Rakennustuotevalmistajat

1774101

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans%20Olav%20Lahlum

Hans Olav Lahlum

Hans Olav Lahlum (s. 12. syyskuuta 1973 Mo i Rana) on norjalainen historioitsija, kirjailija, šakinpelaaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja paikallispoliitikko. Lahlum on kirjoittanut muun muassa poliitikkojen elämäkertoja ja rikosromaaneja. Hän kuuluu Sosialistiseen vasemmistopuolueeseen. Vuonna 2013 Lahlum teki maailmanennätyksen, kun Verdens Gang -sanomalehden Mads A. Andersen haastatteli häntä yhtäjaksoisesti yli 30 tuntia. Lähteet Aiheesta muualla Norjalaiset kirjailijat Norjalaiset historioitsijat Norjalaiset poliitikot Norjalaiset shakinpelaajat Vuonna 1973 syntyneet Elävät henkilöt

1774103

https://fi.wikipedia.org/wiki/O.%20Mustad%20%26%20S%C3%B8n

O. Mustad & Søn

O. Mustad & Søn AS on norjalainen kalastusvälineitä valmistava yritys, jonka kotipaikka on Gjøvik. Sillä on tehtaita useissa maissa. Historia Yhtiön historia alkaa vuodesta 1832, jolloin Hunnselva-joen suulle Gjøvikiin perustettiin naula- ja teräslankatehdas. Ole H. Mustad osti sen vuonna 1843 ja laajensi toimintaa. Vuonna 1918 yhtiö oli Norjan suurin teollisusyritys ja sillä oli toimintaa myös muun muassa elintarvikealalla. Sittemmin se on keskittynyt nimenomaan kalastusvälineisiin. Lähteet Aiheesta muualla Yrityksen verkkosivut , Gjøvik Norjalaiset yritykset Kalastusvälinevalmistajat

1774104

https://fi.wikipedia.org/wiki/Slava%20Stetsko

Slava Stetsko

Jaroslava Josypivna ”Slava” Stetsko (, alkuperäinen nimi Hanna Josypivna Muzyka, ; 14. toukokuuta 1920 Romanivka, Ternopilin piiri, Galitsia – 12. maaliskuuta 2003 München, Saksa) oli poliittinen johtaja ja toimittaja. Hänen puolisonsa oli Jaroslav Stetsko. Stetsko oli Ukrainan nationalistien järjestön (OUN) jäsen vuodesta 1938. Hän opiskeli Lvivin yliopistossa vuosina 1941–1943. Saksalaiset pidättivät hänet. Vapauduttuaan vuonna 1944 hän asui emigranttina Saksassa ja jatkoi opintoja Ukrainalaisessa vapaassa yliopistossa. Hän oli aktiivinen Punaisen Ristin yksiköiden perustamisessa Ukrainan kapinallisarmeijalle ja otti vuonna 1946 johtoaseman OUN:ssa (Bandera-ryhmä). Stetskosta tuli myös Maailman antikommunistisen liiton (ABN) johtoryhmän jäsen. Hän toimitti ABN Correspondencea ja sen saksalaista painosta vuodesta 1957 vuoteen 1996, jolloin se lakkautettiin, sekä The Ukrainian Review -aikakauslehteä ja muita ABN:n aikakauslehtiä, ja hän järjesti useita kansainvälisiä kommunismin vastaisia kongresseja. Hän osasi useita kieliä (ukraina, venäjä, puola, saksa, ranska, italia, espanja ja portugali), joten hän oli hyödyksi kääntäjänä. Hän toimi Ukrainan nuorisoliiton (SUM) johtokunnan jäsenenä (1948–1953). Vuodesta 1968 hän oli OUN(B):n ulkoasiainosaston päällikkö. Miehensä kuoleman jälkeen hänestä tuli vuonna 1986 ABN:n puheenjohtaja. Stetsko valittiin 1991 OUN:n seitsemännessä suuressa yleiskokouksessa OUN(B):n johtajaksi, ja hän oli tehtävässä vuoteen 2000. Hän muutti heinäkuussa 1991 Ukrainaan. Seuraavana vuonna, 1992, hän perusti Ukrainan nationalistien kongressin, jota hän johti kuolemaansa asti. Hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1997 kansanedustajaksi Ukrainan korkeimpaan neuvostoon ja uudelleen 1998 ja 2002. Kun Stetsko oli vuonna 1998 korkeimman neuvoston istunnon vanhin kansanedustaja, hänen tehtäväkseen tuli johtaa valaa vannottaessa. Puhkesi sekasorto, kun Ukrainan kommunistisen puolueen (CPU) jäsenet, jotka pitivät häntä natsien yhteistyökumppanina ja paheksuivat hänen vahvoja OUN-yhteyksiään, esittivät vastalauseensa. Samaa tehtävää Stetsko hoiti korkeimman neuvoston istunnon alussa myöhemmin vuonna 2002. Stetsko on haudattu Kiovaan Baikoven hautausmaalle. Lähteet Aiheesta muualla Ukrainalaiset poliitikot Vuonna 1920 syntyneet Vuonna 2003 kuolleet

1774119

https://fi.wikipedia.org/wiki/Palaunrilli

Palaunrilli

Palaunrilli (Megazosterops palauensis) on rilleihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Palaun saarilta. Koko ja ulkonäkö Palaunrilli kasvaa noin 14 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin päälaki ja posket ovat harmaat. Poskissa on ohuita valkoisia juovia. Palaunrillin silmäkulmajuova on kellertävä ja silmiä ympäröi lisäksi vaaleankeltainen rengas. Linnun selkä ja siivet ovat harmahtavan vihreät ja rinta ja vatsa kellertävän vihreät. Palaunrillin nokka on tukeva. Levinneisyys ja elintavat Palaunrilliä tavataan Ngeruktabelin, Urukthapelin ja Peleliun saarilta. Lajin elinympäristöä ovat tiheikköiset kalkkikivimaiden metsät. Se liikkuu yksin tai pieninä parvina. Palaunrillin ravintoa ovat hyönteiset ja lisäksi kasvien hedelmät ja mesi. Palaunrilli luokitellaan silmälläpidettäväksi lajiksi, ja kannan kooksi arvioidaan noin 14 000 yksilöä. Kantaa uhkaa elinympäristön häviäminen metsien hakkuiden vuoksi. Lähteet Rillit

1774122

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6v%C3%A4enpuolue%20%28Malta%29

Työväenpuolue (Malta)

Työväenpuolue () on maltalainen sosiaalidemokraattinen puolue. Se on toinen Maltan kahdesta valtapuolueesta yhdessä kilpailevan kansallispuolueen kanssa. Maltan itsenäistymisestä alkaen (1964) kansallis- ja työväenpuolue ovat saaneet valtaosan äänistä ja olleet hallituksessa vuorotellen. Perinteisesti työväenpuolue kannatti ulkopoliittista sitoutumattomuutta, siinä missä kansallispuolue oli länsimielisempi. Ollessaan hallituksessa 1971–1987 työväenpuolue lähentyi Kiinan ja Libyan kanssa sekä solmi Britannian kanssa sopimuksen brittiläisten sotilaiden poistamiseksi Maltan alueelta vuonna 1979. Hallitukseen päässeen kansallispuolueen haettua Euroopan unionin jäsenyyttä vuonna 1990 työväenpuolue vastusti, koska halusi maansa ja EU:n välille erityissuhteen ja vapaakauppa-alueen ilman jäsenyyttä unionissa. Parlamenttivaaleissa 1996 työväenpuolue nousi valtaan ja jäädytti jäsenyyshakemuksen, mutta puolueen sisäisten erimielisyyksien takia hallitus hajosi. Ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa 1998 kansallispuolue voitti ja Maltan lähentyminen EU:n kanssa jatkui. Euroopan unionin jäsenvaltio Maltasta tuli vuonna 2004. Työväenpuolueelle koitti pitkäkestoinen 15 vuoden oppositiokausi, joka päättyi vuoden 2013 parlamenttivaaleissa Joseph Muscatin johdettua puolueensa vaalivoittoon. Hänen kaudellaan puolue uudistui konservatiivisesta EU-vastaisuudesta huomattavasti liberaalimpaan suuntaan. Joseph Muscat pysyi pääministerinä vuoteen 2020, jolloin hän erosi korruptiota tutkineen toimittaja Daphne Caruana Galizian murhaajien suojeluun liittyvässä skandaalissa. Puolueen uudeksi johtajaksi ja Maltan pääministeriksi nousi Robert Abela. Puolue sai vuoden 2022 parlamenttivaaleissa 44 edustajan enemmistön parlamenttiin. Paikkamäärä laski yhdellä edustaja Rosianne Cutajarin siirryttyä sitoutumattomaksi vuonna 2023. Europarlamenttivaaleissa 2019 puolue sai neljä europarlamentaarikkoa kuudesta. Lähteet Maltan puolueet Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue

1774142

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heksahydrokannabinoli

Heksahydrokannabinoli

Heksahydrokannabinoli (HHC) on psykoaktiivinen kannabinoidi ja tetrahydrokannabinolin (THC) hydrattu johdannainen, jota esiintyy luontaisesti pieninä määrinä hampussa, mutta sitä voidaan myös tuottaa synteettisesti hydraamalla kannabisuutetta. Aineen syntetisoi ensimmäistä kertaa Roger Adams vuonna 1947. HHC:tä käytetään päihteenä ja sen käytöllä haetaan samanlaista vaikutusta kuin THC:llä. Suomessa HHC luokitellaan kuluttajamarkkinoilta kielletyksi psykoaktiiviseksi aineeksi. Lähteet Aiheesta muualla PubChem: Hexahydrocannabinol European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA): Technical report, Hexahydrocannabinol (HHC) and related substances (pdf) Kannabinoidit